TTIP-sopimus – Villin lännen laki?

Kiisteltyyn investointisuojaan yritetään löytää eurooppalaiseen makuun sopiva malli.

investointisuoja
Teksti
Mikko Huotari

Yhdysvallat ja EU ovat neuvotelleet vapaakauppasopimuksesta jo pitkälti toista vuotta, mutta laajimmin epäilyä herättänyt kohta, investointisuoja, on vielä täysin auki. EU-komissio suunnittelee ongelmaan uutta ratkaisua.

Kauppa-alueiden sääntelyä yhdenmukaistava TTIP-sopimus lisäisi komission arvion mukaan EU:n talouskasvua noin 86 miljardia euroa vuodessa. Talouskurimuksessa kieriskelevä Eurooppa on yrittänyt löytää kasvun avaimia, ja sopimuksen hyödyt ovat vaikuttaneet houkuttelevilta. Mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Siitä ovat kansalaisjärjestöt pitäneet meteliä.

EU:n komissio kysyi viime vuonna kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen mielipidettä investointisuojasta. Kauppakomissaari Cecilia Malmström on ottanut heidän näkemyksensä hyvin vakavasti ja alkanut luotsata sopimusta entistä avoimemmin. Toukokuun alussa hän sai kauppaministereiltä tuen kehittää investointiriitojen kiisteltyjä menettelytapoja uuteen suuntaan.

Alustavasti vapaakauppasopimukseen on sisältynyt riitojenratkaisumenettely, jonka tarkoituksena on ratkaista ulkomaisten investoijien ja valtioiden välisiä kiistoja. Tavoitteena on, että investoinnit saisivat syrjimättömän kohtelun kohdemaassa. Investointisuojan uskotaan tekevän myös Suomesta houkuttelevan sijoituskohteen, koska sijoittajalla on luottamus siihen, että tarvittaessa oikeutta voi hakea puolueettomalta taholta.

Välimiesmenettelyssä kootaan kolmijäseninen paneeli, joka ratkaisee riidan. Osapuolet sopivat jäsenien nimittämisestä. Yhdysvallat on vaatinut, että investointisuoja sisältyy sopimukseen, koska se ei luota kaikkien EU-maiden oikeusjärjestelmiin.