Venäjän propaganda leviää tehokkaasti myös länsimaissa – ”Yllättävän hyvin”

Informaatiosota perustuu samanlaisiin menetelmiin kuin Neuvostoliitossa, sanoo professori Vladimir Gelman.

Heidi Hautala
Teksti
Teppo Tiilikainen

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Presidentti Vladimir Putinin kaksi vuotta sitten käynnistämä propagandakampanja länsimaita vastaan on ollut menestys Venäjällä.

Riippumattoman Levada-tutkimuskeskuksen mielipidekyselyt osoittavat, että 80 prosenttia venäläisistä hyväksyy edelleen Krimin liittämisen Venäjään. Noin 70 prosenttia venäläisistä suhtautuu kielteisesti Yhdysvaltoihin ja 60 prosentti EU:hun, vaikka EU nautti suurta arvostusta vielä muutama vuosi sitten.

Putin on saanut venäläiset uskomaan, että Venäjä on piiritetty linnake, jota länsimaat ja Nato uhkaavat joka suunasta. Samaan aikaan hänen oma suosionsa on pysynyt huippulukemissa päivä päivältä vaikeammaksi muuttuvasta taloustilanteesta huolimatta.

Tilannetta on selitetty valtion television suurella vaikutusvallalla. Kaksi kolmasosaa venäläisistä ei seuraa lainkaan valtiosta riippumattomia tiedotusvälineitä.

Se ei kuitenkaan selitä kaikkea, sanoo Pietarin eurooppalaisen yliopiston professori Vladimir Gelman.

Hänen mukaansa Venäjän propaganda on sisällöltään samantapaista kuin kymmeniä vuosia sitten neuvostoaikoina.

”Propaganda leviää kuitenkin aikaisempaa tehokkaammin uusien teknisten välineiden kuten internetin, sosiaalisen median ja maailmanlaajuisten televisiokanavien kautta”, Gelman sanoi perjantaina 22. tammikuuta aikakauslehti Kanavan Venäjä-seminaarissa Helsingissä.

”Propaganda perustui silloin ideologiaan. Nyt se on selvästi pragmaattisempaa”, Gelman sanoi.

Hänen mukaansa Venäjän propaganda on mennyt yllättävän hyvin läpi myös länsimaissa, jossa on vapaa media.

Propaganda perustuu myös samanlaiseen logiikkaan kuin neuvostoaikoina: viholliseni vihollinen on minun ystäväni. Neuvostoliitto käytti tätä tehokkaasti hyväkseen houkuttelemalla länsimaissa puolelleen vasemmistolaisia, jotka suhtautuivat kriittisesti Yhdysvaltoihin ja Natoon.

Venäjä etsii nyt samalla tavalla ystäviä uusliberalismia arvostelevasta vasemmistosta. Gelmanin mukaan se on onnistunut houkuttelemaan tällä tavoin puolelleen esimerkiksi Britannian työväenpuolueen nykyisen johtajan Jeremy Corbynin.

Samaan aikaan Venäjä houkuttelee eurooppalaista äärioikeistoa, joka suhtautuu kriittisesti monikulttuurisuuteen, maahanmuuttoon ja EU:hun. Tällä rintamalla Putin on saanut tukea esimerkiksi Ranskan Kansallisesta rintamasta ja Saksan AfD-puolueesta.

Venäjän propaganda perustuu viholliskuviin. Liberaali oppositio on leimattu maanpetturiksi. Ukrainalaisia luonnehdittiin Maidanin vallankumouksen jälkeen fasisteiksi. Nyt uudeksi pääviholliseksi on nostettu Turkki.

Gelman ei kuitenkaan usko, että Putinin luoma järjestelmä voisi toimia pitkään, koska se perustuu valheeseen.

”Lännen vastaiset propagandistit ajavat mesuilla. He puhuvat iPhonella ja lähettävät lapsensa opiskelemaan Harvardiin tai Oxfordiin. Se ei voi onnistua pitemmän päälle.”

 

Kanavan seminaarissa esiintyivät myös europarlamentaarikko Heidi Hautala, sotatieteiden tohtori Saara Jantunen, entinen Moskovan-suurlähettiläs ja East Officen toimitusjohtaja René Nyberg sekä professori Timo Vihavainen. Keskustelun pääteemana oli Venäjän länsimaita vastaan käymä informaatiosota.

Heidi Hautala muistutti, että Venäjä käy parhaillaan informaatiosotaa Hollannissa, jossa järjestetään kansanäänestys Ukrainan ja EU:n yhteistyösopimuksesta. Hän arveli, että Venäjä tukee aktiivisesti äärioikeiston ja euroskeptikoiden kampanjaa sopimusta vastaan.

Hautalan mielestä EU:n ja Venäjän suhteet ovat tällä hetkellä realistisella pohjalla. Kaikki kuvitelmat siitä, että Venäjä olisi demokratisoitumassa, on haudattu toistaiseksi.

Hautala muistutti, että opposition vainoaminen kiihtyi Venäjällä vuonna 2011 duuman vaalien alla. Seuraavana vuonna Putin valittiin udelleen presidentiksi, jonka jälkeensorto on pahentunut entisestään.

Krimin miehityksen jälkeen länsimaat asettivat Venäjälle pakotteita ja kielsivät joidenkin venäläisten maahantulon. Venäjä on asettanut vastaavasti 89 eurooppalaista poliitikkoa ja vaikuttajaa omalle mustalle listalleen, johon kuuluu myös Hautala.

Päätöstä perusteltiin sillä, että he olivat osallistuneet ”laittoman vallankaappauksen” järjestämiseen Ukrainassa, mikä on heikentänyt maan venäjänkielisen väestön asemaa.

”Olen tehnyt hyvin paljon kaikenlaista, mutta tähän en ole syyllistynyt”, Hautala sanoi.

René Nyberg loi seminaarissa laajan katsauksen kylmän sodan vuosista nykypäivään. Hän arveli, että presidentti Putin kaatuu lopulta talousongelmiin.

”Venäjällä käydään jääkaapin ja television välistä taistelua, joka päättyy kyllä aikanaan. Köyhyysrajan alapuolella olevien määrä on kasvanut, ja se on juuri Putinin ominta kannattajakuntaa.”

 

Suomen Kuvalehti ja Kanava kuuluvat samaan lehtiperheeseen Otavamediassa ja niillä on yhteinen päätoimittaja.