Venäjän mediavyörytys luo stressiä kielivähemmistölle – ”Suomen median on tavoitettava heidät”
Enemmän venäjänkielistä journalismia, ei vain vähemmistöön suunnattua tiedotusta – ja ihmisten kanssa pitää keskustella, sanoo tutkija Olga Davydova-Minguet.
Todellisten tapahtumien ja Venäjän propagandan välittämän kuvan välillä oleva kuilu näkyy tällä hetkellä parhaiten Itä-Ukrainassa heinäkuussa 2014 alasammutun Malaysia Airlinesin lento MH17:n kohdalla.
Tuoreen mielipidemittauksen mukaan vain viisi prosenttia venäläisistä uskoo, että koneen tuhoon olisivat osallisina Itä-Ukrainan separatistit tai Venäjä.
Sen sijaan 50 prosenttia venäläisistä uskoo Ukrainan asevoimien ampuneen koneen alas ja 14 prosenttia syyttää tapahtumasta läntisiä tiedustelupalveluja. Kahdeksan prosenttia nimeää tuhon terroriteoksi.
Konetuhoa selvittänyt kansainvälinen rikostutkijaryhmä totesi raportissaan syyskuun lopulla, miten koneen alas ampunut Buk-ohjusyksikkö tuli Itä-Ukrainan kapinallisten hallitsemille alueille Venäjältä, minne se myös palasi.
