Venäjä työntää lusikkaansa suomalaisen lastensuojelun soppaan
Venäjä nosti Turun huostaanottotapauksen presidenttien keskusteluun.
Esimies ja alainen. Venäjän presidentti Dmitri Medvedev ja lapsivaltuutettu Pavel Astahov Kremlissä 2.helmikuuta 2010. Kuva Dmitry Astakhov / Lehtikuva
Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja Venäjän federaation presidentti Dmitri Medvedev keskustelivat puhelimitse lauantaina 20. maaliskuuta 2010. Keskustelun muodollinen aihe oli Halosen työvierailu Pietariin 22. maaliskuuta.
Halonen tiedotti keskustelusta tasavallan presidentin nettisivuilla. Luottamuksellisen keskustelun sisällöstä hän ei maininnut mitään.
Sen sijaan Kreml kertoi nettisivuillaan, että puheena oli ollut Turussa huostaan otetun pojan tapaus.
Valtionpäämiesten keskustelun aiheeksi teema on poikkeuksellinen, mutta Venäjän ulkopolitiikassa vastaavat ”humanitaariset” aiheet eivät ole viime aikoina olleet harvinaisia. Vastaavia ongelmia on puitu esimerkiksi Portugalin kanssa.
Taustalla on presidentti Medvedevin 31. elokuuta 2008 julkistama periaate, jonka mukaan Venäjä suojelee kansalaisiaan kaikkialla maailmassa.
Venäjän lapsiasiamies Pavel Astahov kertoi viime viikon Suomen vierailunsa jälkeen, että maa haluaa solmia sopimuksen, joka antaisi venäläistaustaisille vanhemmille erityisaseman vastaavissa tapauksissa. Astahov tapasi Suomessa muun muassa lapsivaltuutettu Maria-Kaisa Aulan.
Astahov arvioi vierailun jälkeen, että sopimukseen perustuvan keskustelun puuttuminen Suomen ja Venäjän väliltä voi vaikuttaa maiden suhteisiin. Lisäksi hän sanoi, että venäläisiin perheisiin kohdistuvat oikeudenloukkaukset lisääntyvät Suomessa, mikä ”aiheuttaa levottomuutta”.
Ulkoministeri Alexander Stubb kommentoi Astahovin väitteitä blogissaan 19. maaliskuuta. Hän piti niitä ”uskomattomana heittona”.
Turun tapaus
Turun tapauksessa kysymys on kolmihenkisestä perheestä, jonka kaikki jäsenet ovat Suomen kansalaisia, mutta äiti on myös Venäjän kansalainen. Hän on vienyt kiistansa Turun sosiaaliviranomaisten kanssa Venäjän lehtiin ja televisioon Suomen antifasistisen komitean puheenjohtajan, dosentti Johan Bäckmanin avulla.
Venäjän päämedia on helmikuusta lähtien ollut täynnä sydäntäsärkeviä juttuja siitä, miten russofobiset suomalaisvirkamiehet syrjivät äitiä ja riistävät häneltä seitsenvuotiaan pojan.
Suomalaisviranomaiset näkevät tilanteen tavanomaisena huostaanottotapauksena. Taustalla on alkoholinkäyttöä ja lapsen ruumiillista rankaisemista, joka on ollut Suomessa laitonta yli 20 vuotta.
Varsinaisesta huostaanotosta ei edes ollut kysymys, vaan lapsen kiireellisestä sijoittamisesta. Lain mukaan toimenpide edellyttää, että lapsen terveys ja turvallisuus ovat uhattuina.
”Outo vierailu”
Maria-Kaisa Aula pitää Astahovin vierailua erikoisena tapahtumana. ”Sen tarkoitukset saattoivat liittyä pikemminkin Venäjän sisäpolitiikkaan kuin Suomen lastensuojeluun”, hän arvioi.
Hän kummeksuu sitä, että venäläiset ovat tehneet tapauksesta laajan mediaoperaation ja tuoneet muun muassa lapsen televisioon. Astahovia seurasi Suomessa 40 venäläistoimittajaa.
”En näe sitä lapsen edun mukaisena toimintana”, Aula sanoo.
Aula arvioi, että Suomen vasta uudistettu lastensuojelulainsäädäntö noudattaa varsin hyvin YK:n periaatteita. Ja jos viranomaisten päätöksestä on eri mieltä, voi hakeutua yhteyteen asianomaisten virkamiesten kanssa tai valittaa hallinto-oikeuteen tai oikeusasiamiehelle.