Venäjä on iso riski Postille – Suomessa riidellään rahasta ja yötöistä
Uutisanalyysi: Pitäisikö valtion myydä Posti?
Suomen valtion kokonaan omistama Posti on muuttunut vuosien varrella merkittävästi. Se ei ole pelkkä kotimaan posteljooni, joka tuo lehdet ja laskut. Posti on levittäytynyt kymmeneen eri maahan, ja se toimii aktiivisesti etenkin itänaapurissa.
Postin noin 1,8 miljardin liikevaihdosta reilu kymmenes eli noin 200 miljoonaa tulee Venäjältä. Sinne Posti lähti jo vuonna 2005, kun se rakensi Pietariin ja Moskovaan logistiikkakeskukset.
Vuonna 2008 Posti muutti strategiaansa ja osti venäläisen NLC-logistiikkayrityksen. Näin Postista tuli Venäjällä isompi valtakunnallinen markkinatoimija.
Samalla kun Posti on hakenut kasvua, se on ottanut yhä suurempia liiketaloudellisia riskejä Venäjällä.
Venäjän taloudellinen tila on ollut jo pari vuotta erittäin epävakaa: ruplan kurssi ja raakaöljyn markkinahinta sekä Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin talouspakotteet ovat kuristaneet kasvua.
Venäjän ongelmat heijastuvatkin suoraan myös Postiin. Esimerkiksi viime vuonna Postin tulos ja liikevaihto laskivat Venäjälle reippaasti, eikä näköpiirissä ole muutosta parempaan.
Posti myöntää Venäjä-riskit myös itse. Vuoden 2014 vuosikertomuksessa se kertoo, että Venäjään liittyy konsernin kannalta merkittäviä taloudellisia riskejä: ruplan heikkeneminen vaikuttaa Venäjälle sijoitetun pääoman arvon muutoksen kautta konsernin omaan pääomaan.
Ongelmat Venäjällä näyttävätkin heijastuvan koko konserniin, eikä tilannetta helpota hankala kotimaan tilanne, jossa Posti ja sen työntekijät ovat ajautuneet työtaistelukierteeseen.
Kyse on työehtosopimusneuvotteluista ja rahasta.
Työntekijöiden eli Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n mukaan Posti haluaa leikata palkkoja jopa satoja euroja kuukaudessa. Posti muotoilee asian toisin: se haluaa laskea yötyölisän samalle tasolle kuin maakuntalehtien jakeluyhtiöillä. Kyse on miljoonasäästöistä Postin näkökulmasta katsottuna.
Riitaa syventää se, että Posti on tehnyt sopimuksen SOL Henkilöstöpalveluiden kanssa vuokratyövoimasta. SOL:n tarkoituksena on jakaa postia asiakkaille lakkojen aikana.
PAU tietenkin on syyttänyt Postia rikkuritoiminnasta. Ja tietenkin Posti on kiistänyt. Molemmat ovat lukeneet lakipykäliä, mutta tulkinnat ovat olleet eri planeetalta.
Riidasta kärsivät eniten asiakkaat eli koko Suomi ja sen yritykset. Tökkivä postipalvelu haittaa arkea ja liiketoimintaa niin kotitalouksissa kuin yrityksissäkin. Esimerkiksi lehtitalot ovat joutuneet avaamaan digilehtiään ilmaiseksi lukijoille, koska Posti ei jaa printtilehtiä asiakkaille ajoissa.
Postialan myllerrys on kestänyt digitalisaation ja lehtitalojen ahdingon vuoksi jo vuosia. Valtion julkinen osakeyhtiö onkin toteuttanut mittavia yt-neuvotteluita ja sopeuttanut toimintaansa.
Konsernin työntekijöiden määrää on laskettu vuosien 2012–2014 aikana reilusta 27 000 noin 23 000:een.
Henkilöstömenot ja palkkiot ovat pienentyneet, ja yhtiö on paikannut tappioitaan henkilöstöleikkauksilla. Valtion julkinen osakeyhtiö toimiikin prikulleen samalla tavoin kuin pörssiin listatut pörssiyhtiöt: tehoja haetaan henkilöstön selkänahasta, jos kysyntää tuotteille ei ole tarpeeksi.
Tuskin kukaan kuitenkaan kiistää sitä, ettei kirjeidenjako ja media-alan vaikeudet pakottaisi Postia miettimään toimintansa järkevyyttä. Tulosta pitäisi tulla, jotta veronmaksajien omistama yhtiö voisi maksaa valtiolle osinkoja ja toiminta saataisiin jollakin tasolla kannattavaksi. Vuonna 2014 Postin tappio ennen veroja oli 4,6 miljoonaa euroa.
Toisaalta Postin täytyy myös noudattaa postilakia, joka turvaa postipalveluiden ja erityisesti yleispalvelun saatavuuden tasapuolisesti koko maassa. Yhtälöä voikin pitää vähintäänkin haasteellisena.
Tämän vuoksi on ymmärrettävää, että ajoittain kuullaan vaatimuksia, että Postin osakkeet pitäisi myydä. Tai yhtiön pitäisi mennä pörssiin, jolloin tehokkuutta haettaisiin yhä suuremmalla vimmalla.
Valtionyhtiöiden omistajaohjauksesta vastaa valtioneuvoston kanslia eli käytännössä pääministeri Juha Sipilä (kesk). Sipilän hallitus on ilmoittanut, että se rahoittaa ”kärkihankkeitaan” valtion omaisuuden myynnillä. Postin osakkeiden myymiseen Sipilän rahkeet tuskin riittävät.