Jäitä hattuun

Suojelupoliisin mukaan Venäjä ei ole ollut Itämeren kaapelirikkojen taustalla.

Itämeren pohjassa on viime vuosina katkennut useaan otteeseen sähkö- ja telekaapeleita, kun Venäjältä lähteneet alukset ovat laahanneet ankkuria merenpohjassa.

”Käsityksemme on ollut, että tässä ei ole ollut tahallista Venäjän valtiollista toimintaa taustalla. Tämä on hyvin laajasti jaettu näkemys muussakin eurooppalaisessa tiedusteluyhteisössä”, sanoo Supon päällikkö Juha Martelius Suomen Kuvalehdelle.

Tapaukset on suomalaisessa julkisuudessa yhdistetty laajasti venäläiseen vaikuttamiseen. Todisteita maan toiminnasta ei ole kuitenkaan kyetty esittämään.

Kaapelivaurioita selittää Supon mukaan se, että Suomenlahdella kulkee Venäjän varjolaivastoon kuuluvia aluksia.

Ne ovat usein heikkokuntoisia ja miehistö alikoulutettua. Varjolaivaston avulla Venäjä kiertää lännen sille asettamia pakotteita.

Martelius korostaa, että Itämeri on myös Venäjälle elintärkeä. Tankkereilla kulkeva öljykauppa rahoittaa Venäjän taloutta ja Ukrainassa käytävää sotaa. Venäjä ei missään nimessä halua liikenteen häiriintyvän, supo argumentoi.

Häiriöitä kauppaan on tullut, kun länsimaat ovat pysäyttäneet yksittäisiä aluksia. Jouluna 2024 Suomen viranomaiset nousivat Eagle S -alukselle, jonka ankkuri oli katkonut useita kaapeleita.

Samalla kaapelikatkoissa on vaurioitunut Venäjän omaa vedenalaista infraa.

”Tässä on monta sellaista tekijää, jotka puoltavat sitä, että tässä ei ole Venäjällä motiivia”, Martelius sanoo.

Helsingin Sanomien mukaan Venäjä on pysäytysten myötä alkanut sijoittaa sotilaita varjolaivaston aluksille.

”Tämä on yksi keino varmistaa se, että nämä kapteenit eivät siirry Suomen alueelle. Se on myös pidäke viranomaistoiminnalle, jos tiedetään, että aluksen kannella on aseistettuja turvamiehiä”, Martelius kommentoi.

Laivojen ankkurit ovat Supon mukaan vaurioittaneet Itämeren kaapeleita koko 2000-luvun ajan. Tapauksista ei vain ole uutisoitu. Viime vuosien vauriomäärää supo luonnehtii tavanomaiseksi.

Julkisessa keskustelussa Venäjän motivaatioksi on esitetty hämmennyksen aiheuttaminen. Supo ei hyväksy selitystä.

”Mielestäni on aika vaatimatonta analyysia väittää, että Venäjä haluaa vain tehdä kiusaa. Venäjän suurin motiivi on, että se haluaa ylläpitää mahdollisuutta viedä öljyä Suomenlahden pohjukasta eteenpäin”, Martelius vastaa.

Martelius kommentoi asiaa tiistaina, kun supo julkisti vuosittaisen turvallisuuskatsauksensa. Siinä supo kantaa huolta siitä, että Venäjän toiminnasta ja kyvyistä syntyy harhaanjohtava kuva.

Martelius pyrki suitsimaan käsitystä Venäjän vaikuttamisesta jo viime vuoden katsauksessa. Tuolloin Martelius mainitsi esimerkkinä vesilaitosmurrot, jotka saivat suurta julkisuutta kesällä 2024.

Supo ei missään vaiheessa arvioinut, että kyse olisi ollut Venäjän toiminnasta. Myöskään keskusrikospoliisi ei löytänyt asiasta viitteitä.

Nyt uutena esimerkkinä Martelius mainitsi lennokkihavainnot.

”Droonihavaintoja Suomessa on selvitetty viranomaisyhteistyöllä, ja lähes kaikki ovat osoittautuneet muuksi lentotoiminnaksi. Sama tilanne on myös muissa Pohjoismaissa”, hän sanoi katsauksen julkistustilaisuudessa.

Supon arvioi, että eri tapahtumien tulkinta Venäjän vaikuttamiseksi toimii Venäjän hyväksi. Maa näyttäytyy tällöin kaikkivoipaiselta. Supon mukaan Venäjä on hyvin kyvykäs, mutta sen resurssit ovat rajalliset. Nyt ne kohdistuvat suurilta osin Ukrainaan.

Yhtä kaikki supo varoittaa, että suurvalta-asemaa tavoitteleva Venäjä pysyy uhkana Suomelle. Ukrainan sodan päättyessä Venäjä voi myös vapauttaa sinne sitomiaan resursseja muualle.

Vuosikatsauksessaan Supo arvioi tuttuun tapaan esimerkiksi terrorismin uhkaa Suomessa.

Supo arvioi yhä, että uhka on kohonnut, viisiportaisen asteikon kolmannella tasolla. Todennäköisimmän isku-uhkan aiheuttavat edelleen radikaali-islamismi ja äärioikeisto.

Muutoksena aiempaan Supo kuitenkin huomauttaa, että iskuhankkeisiin osallistuneiden alaikäisten osuus on länsimaissa kasvussa. Nuorten radikalisoituminen verkossa on huolestuttava ilmiö.

Supo puhuu aiempaa painokkaammin myös äärivasemmistosta. Sen harjoittama sabotaasi on lisääntynyt Euroopan isoissa maissa. Tyypillisesti kyse on henkilövahinkoja karttavasta ilkivallasta, mutta yksittäisillä tahoilla on halua käyttää aiempaa vakavampia keinoja.

Martelius tarkentaa SK:lle, että Suomessa äärivasemmistolaisen terrorismin uhka on matala. Hän kuitenkin peräänkuuluttaa ennakointia.

”Euroopassa kehityskulku on toisentyyppinen, ja monet asiat tulevat Suomeen viiveellä. Senkin takia tästä on mielestäni hyvä olla hereillä.”

Äärivasemmistoa on viime aikoina mobilisoinut Palestiinan kysymys. Lisäksi se vastustaa kapitalismia ja ilmastonmuutosta.

”Suomessa teemat ovat samanlaisia, mutta meillä se on ilmentynyt mielenosoituksina ja nujakointina äärioikeiston kanssa tilaisuuksissa, joissa molemmat osoittavat mieltään. Esimerkiksi itsenäisyyspäivänä.”

Supo ottaa katsauksessaan kantaa myös pilvipalveluihin. Kansalaiset, yritykset ja julkinen sektori ovat siirtyneet säilyttämään tietojaan kansainvälisissä pilvipalveluissa.

Suomessa huomiota on herättänyt oikeusministeriön hanke siirtää vaaleja koskevaa tietoa Amazonin omistamaan palveluun.

”Ehkä vaalidata on sen tyyppinen asia, jossa tulisi harkita, onko pilvisiirtymä välttämätön”, Martelius sanoi julkistustilaisuudessa.

Siirtyminen pilvipalveluihin hämärtää supon mukaan valtioiden digitaalista itsenäisyyttä. Suomi tarvitsee omia pilviratkaisuja, mutta kilpailevia ratkaisuja kansainvälisille palveluille on tarjolla hyvin rajallisesti, supo myöntää.