Velkojat tuohtuivat: Talvivaaran kassasta palaa 400 000 euroa kuussa, Perän lehmänlantahanke ei vakuuta
Pörssiyhtiön päävelkojat: Saneerauksen tarkoituksena on vain hyödyttää yhtiön johtajia ja hallituksen jäseniä.
Kaivostoimintaa Kainuussa pyörittänyt Talvivaara Sotkamo Oy kaatui konkurssiin syksyllä 2014. Kuin ihmeen kaupalla sen emoyhtiö, pörssiin listattu Talvivaaran kaivososakeyhtiö Oyj pysyi pystyssä, vaikka sillä oli niskassaan noin puoli miljardia euroa velkaa.
Molemmat yhtiöt olivat olleet jo ennen tytäryhtiön konkurssia saneerausmenettelyssä, joka emoyhtiön osalta jatkuu edelleen.
Nyt Talvivaaran suuret velkojat eli Nordea, Danske Bank, OP, Handelsbanken ja Finnvera vaativat Espoon käräjäoikeutta lopettamaan saneerausmenettelyn. Ne edustavat tällä hetkellä yli puolta yhtiön veloista.
”On olemassa todellinen uhka siitä, että yhtiön kassa tyhjenee täysin, eivätkä päämieheni saa edes sitä vähäistä jako-osaa, jonka he saisivat konkurssissa”, kirjoittaa asianajaja Leif Itäinen velkojien puolesta lausunnossa, joka on päivätty 22. maaliskuuta.
Normaalisti saneerauksen tarkoituksena on tervehdyttää velkaantuneen mutta elinkelpoisen yhtiön toiminta. Talvivaaran osalta tilanne on erikoinen, sillä yhtiö myi viime kesänä jäljellä olleet omaisuuseränsä valtion Terrafamelle eikä sillä ole mitään uutta tulovirtaa.
Kaupantekoon asti se sai kassaansa rahaa, kun Terrafame maksoi sille muun muassa kalkkilaitoksen käytöstä.
Velkojien mukaan riidaton tosiseikka on, että Talvivaaralla ei ole tällä hetkellä minkäänlaista liiketoimintaa eikä sellaista ole myöskään näköpiirissä.
”Saneeraus, joka mahdollistaa vain velkojen leikkausta ilman yhteyttä minkäänlaiseen liiketoimintaa,n ei voi eikä saa olla mahdollinen. Tämä mahdollistaisi yrityssaneerauslain mukaisen menettelyn väärinkäytön”, lausunnossa todetaan.
”Kysymykseksi jää, kenen etua saneerausohjelmaehdotus ajaa. Jäljelle ei jää muita intressitahoja kuin velallisyhtiön hallitus ja johtohenkilöt.”
Menoja Talvivaaralla on edelleen, sillä yhtiö maksaa palkkaa ja palkkioita muun muassa hallituksensa jäsenille ja toimitusjohtaja Pekka Perälle.
Perä on nostanut yhtiöstä noin 25 000 euron kuukausipalkkaa. Hallituksen puheenjohtajalle Tapani Järviselle maksetaan vuodessa 84 000 euroa.
Myös saneerauksen selvittäjä, asianajaja Pekka Jaatinen saa palkkionsa Talvivaaran kassasta, mutta hän ei ole suostunut kertomaan oman laskutuksensa määrää.
Velkojat laskevat, että pörssiyhtiön kassa hupenee 400 000 euron kuukausitahtia. Vuoden lopussa Talvivaarassa oli 20 työntekijää. Sen kassavarat olivat tuolloin 3,8 miljoonaan euroa.
Jaatinen kiistää, että käynnissä olisi kassan tyhjentäminen henkilöiden palkkioihin.
Selvittäjä Jaatisen mukaan Talvivaaran tapaus ei ole poikkeuksellinen.
”Jos me katsomme suomalaista yrityssaneeraushistoriaa, siellä on hyväksytty saneeraukseen jopa sellaisia yrityksiä, joilla ei ole edes hakuvaiheessa ollut mitään liiketoimintaa, ja niille on vahvistettu ohjelma”, hän sanoo.
Selvittäjä Jaatinen kiistää, että käynnissä olisi kassan tyhjentäminen henkilöiden palkkioihin.
Jaatisen mukaan ”on muiden asia arvioida”, ovatko hänelle itselleen, työntekijöille ja Talvivaaran hallitukselle maksettavat korvaukset oikeassa suhteessa yhtiön toimintaan.
”Siellä on erittäin vastuullista väkeä tällä hetkellä, voit kysyä keneltä tahansa. Minä puolestani toimin kaikkien velkojien puolesta”, Jaatinen sanoo.
Hän myös kehuu kesällä 2016 Terrafamen kanssa tehtyä järjestelyä, jossa yhtiö sai leikattua merkittävästi velkojaan.
Pankit ja Finnvera eivät vakuutu yhtiön väläyttämistä uusista liiketoimintaideoista.
Talvivaara on kertonut etsivänsä liiketoimintaa muun muassa teknologiasta, joka liittyy romumetallien sulatusuunien energiantarpeen alentamiseen. Yhtiön mukaan hankkeella on maailmanlaajuisesti merkittävää potentiaalia.
Lisäksi kerrotaan projektista, jossa pyritään hyödyntämään lehmänlantaa ja kaupallistamaan siitä syntyviä tuotteita.
”Äänestettäessä saneerausohjelmaehdotuksesta ei ole ollut esillä, että velallisyhtiön kassavaroja käytettäisiin uuden, riskialttiin start up -tyyppisen liiketoiminnan etsimiseen”, velkojien lausumassa todetaan.
Innovatiivista teknologiaa voisi yrittää kehittää start up -tyylisesti myös uudessa yrityksessä ja hakea sille erikseen rahoitusta. Mihin vanhan kaivosyhtiön kuoria siis tarvitaan?
Selvittäjä Jaatinen perustelee vanhan Talvivaaran tarpeellisuutta noin 80 000 osakkaalla, joilta voisi saada rahaa uuden bisneksen rahoittamiseen.
”Suurin ongelma suomalaisilla start up -yrityksillä on, että kun ei ole osakkeenomistajia. Ei ole sellaista voimavaraa, josta saada varoja, kun bisnes on saatu siihen vaiheeseen”, Jaatinen selittää.
Velkojapankit ja Finnvera pyysivät jo tammikuun lopussa selvittäjä Jaatista esittämään oikeudelle saneerausmenettelyn keskeyttämistä.
Jaatinen ei kuitenkaan noudattanut saamaansa kirjallista pyyntöä, vaan esitti sen sijaan maaliskuun alussa ohjelman vahvistamista käräjäoikeudelle.
Jaatinen perustelee ratkaisuaan muun muassa kannanoton väärällä ajoituksella.
”Olen saanut lukuisia yhteydenottoja eri tahoilta. Yrityssaneerausmenettely on juridinen prosessi, jossa on tietyt määräajat, jolloin pitää lausua, väittää tai äänestää. Niissä hetkissä tehdyt viestit ovat äärimmäisen tärkeitä.”
Velkojat vaativat maaliskuussa oikeudelle antamassaan lausunnossa myös yhtiön asettamista suoraan konkurssiin, mutta ovat sittemmin Talvivaaran mukaan peruneet vaatimuksen.
Muilta osin vaatimukset pysyivät ennallaan, joten huhtikuussa Espoon käräjäoikeus päättää pörssiyhtiön saneerauksen kohtalon. Mikäli saneerausohjelma raukeaa, edessä on todennäköisesti konkurssi.
Jos saneerausohjelma vahvistetaan, yhtiön velat pienenevät 9,5 miljoonaan euroon, joka sen on maksettava kahden vuoden kuluessa. Tuosta summasta pankkien ja Finnveran vakuusvelan osuus olisi 7,5 miljoonaa euroa.