"Väsymystä ei ajattele"

kirurgia
Teksti
Karri Kokko
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kirurgi Erkki Tukiaisen työvuoro leikkaussalissa kesti lähes vuorokauden. Aamuyöllä pelastettiin Jonna Niemisen jalka.

Teksti Risto Lindstedt
SK 42/2002

Työpäivä päättyi normaalisti perjantaina 11. lokakuuta. Kirurgian dosentti Erkki Tukiainen‚ 49‚ vaihtoi siviilivaatteet päälle hyvissä ajoin ennen kello 18:aa. Kotimatka Töölön sairaalasta Lauttasaareen oli lyhyt ja sujuva. Viikonvaihteen alku oli arkisesti napitettu: lenkille‚ saunaan ja ilta kolmen lapsen kanssa. Leikkaussalihoitajana työskentelevällä vaimolla oli virkasiskon läksiäiset.

Lenkille Tukiainen ehti mutta ei enää saunaan. Myös perheen äidin illanvietto keskeytyi‚ kun väki hälytettiin töihin.

Tukiainen kiirehti hakemaan vanhimman lapsensa koripalloharjoituksista nuorempien seuraksi ja turvaksi. Tukiaisen ensimmäinen leikkaus alkoi hieman kello 21:n jälkeen yhdessä Töölön ensiapupoliklinikan saleista.

Kaikki tapahtui suuronnettomuuksia varten tehdyn käsikirjoituksen mukaisesti. Lähtökohtana oli siinä vaiheessa‚ että avun tarpeessa ovat kaasuonnettomuudessa loukkaantuneet.

Leikkaussaleissa toimittiin »abc»-periaatteella. Ensin hoidetaan rintakehän ja vatsa-alueen vammat‚ tärkeintä on hengityksen varmistaminen ja verenvuotojen tyrehdyttäminen. Sitten myöhemmin raajapotilaat.

Kirurgit Tukiainen‚ Martin Weckman‚ Timo Silvennoinen ja leikkaussalitiimit kiinnittivät jo alkuvaiheissa huomionsa vammoihin. Ne olivat yllättäviä‚ lävistäviä vammoja‚ pieniä sisäänmenoreikiä ja ulostuloja.

Töölön saleissa ja muidenkin sairaaloiden leikkauspöytien ääressä ymmärrettiin‚ ettei kysymys ollut kaasuräjähdyksestä.

»Ne olivat siviilivammoiksi outoja»‚ Erkki Tukiainen sanoo. »Raajoissa oli vain pieniä reikiä‚ raajat alkoivat turvota ja kuolion estämiseksi lihaskalvon halkaisuleikkauksia tehtiin paljon.»

Kuoliot pystyttiin estämään‚ amputaatioita ei jouduttu tekemään. Uhri uhrin jälkeen kirurgit näkivät kohtalon silmittömyyden. Räjähdyksessä sinkoutuneet haulit olivat menneet ihmiskehon läpi strategisesti tärkeistä kohdista tai sitten puoli senttiä sivuitse.

Yön edetessä Tukiaisen ajatuksissa häivähti muistikuvia 1980-luvulta. Hän toimi sotakirurgina Kambod?zassa ja Angolassa. Vammat ja uhrien roolit olivat hänelle tuttuja. »Tätähän se pahimmillaan on. Sielläkin suurimpina kärsijöinä olivat täysin sivulliset ihmiset‚ lapset ja siviilit.»

Aamuyöstä Tukiainen ja Malminkartanossa asuva‚ tiedottajan töitä tekevä Jonna Nieminen‚ 28‚ tapasivat toisensa.

Nopeasti kauppaan ja sitten kotiin

»Jotain tapahtui yöllä kolmen aikoihin‚ luulen soittaneeni Harrille‚ että olen menossa leikkaukseen»‚ Jonna Nieminen sanoo.

Perjantaina töiden jälkeen uupunut ja nuhainen Nieminen halusi mahdollisimman nopeasti kotiin. Myyrmannissa käytäisiin vain apteekissa‚ ruokakaupassa ja Alkossa. Jonnan avopuolison kolmivuotiaalle pojalle oli luvattu sellainen palli‚ jolta hän varvustaen ylettyy kylpyhuoneen lavuaarille.

»Jäin pojan kanssa odottamaan‚ kun Harri meni viinikauppaan. Siirryimme katselemaan ilmapalloista eläimiä tekevän klovnin esitystä. Ehdimme olla siinä muutaman minuutin.»

Räjähdys sulki silmät mutta vain silmänräpäyksen hetkeksi.

»Kun avasin silmäni‚ olin toisessa maailmassa‚ hämärässä ja hiljaisessa. Poika sanoi‚ että hänen korviinsa sattuu. Näin irtonaisen jalkaterän. Kurottauduin ostoskärryjen yli katsomaan poikaa. Hän oli ehjä. Näin Harrin juoksevan meitä kohden. En muista‚ sainko heilautettua kättäni.»

»Harri otti pojan syliinsä ja sanoi‚ että nyt mennään. Minä sanoin‚ etten voi‚ koska vasen jalkani ei oikein kanna. Sain liikutettua nilkkaani ja varpaitani. Yhdellä jalalla pomppien ja kärryihin tukeutuen selvisin ulos.»

»Harri soitti vanhemmilleen ja pyysi hakemaan pojan pois. Istuin portailla‚ huomasin housussani reikiä. Harri huomasi‚ että minusta tihkuu verta. Palelin. Yksi tutuntuttu kävi hakemassa läheiseltä terveysasemalta huovan. Noin kello 20.15 joku ambulanssihenkilökunnasta kävi kysymässä‚ onko kaikki kunnossa. Sanoin varpaitteni liikkuvan.»

Puoli tuntia myöhemmin Jonna Nieminen siirrettiin sisään‚ paareille ja tiputukseen. Hänet vietiin Marian sairaalaan. Molemmat raajat kuvattiin‚ vahingoittuneen jalan iho oli vielä kimmoisa. Jonnalla on muistikuva kuudesta reiästä.

Vasemmassa sääressä veren purkautuminen lihasaitioihin jatkui. Aitiot ovat suljettu järjestelmä‚ paine kasvoi. »Sääri muuttui pinkeäksi‚ kovaksi.»

Nieminen siirrettiin Töölön sairaalan leikattavaksi. Paineen kasvaessa riittävän suureksi se estää normaalin verenkierron‚ ja syntyy hapenpuute‚ joka johtaa soluvaurioihin eli kuolioon.
Nieminen heräsi nukutuksesta lauantaiaamuna kuuden aikoihin. Hänellä ei ollut mitään halua tietää‚ mitä Myyrmannissa oli tapahtunut. Illalla hän katsoi kahdet tv-uutiset. »Toiset olivat jo liikaa.»

»Kyllä täällä joku pelaakin»

Tukiainen oli pieniä taukoja lukuunottamatta leikkaussalissa aamuviiteen saakka.

»Välillä käytiin juomassa mehua. Samalle potilaalle saatettiin tehdä useita leikkauksia. Työhön syntyi luontaisia taukoja‚ kun esimerkiksi vatsan avaamisen jälkeen siirryttiin reisimurtuman hoitoon.»

Aamuyöllä Tukiainen kävi kertomassa johtoryhmälle poikkeuksellisesta vammakuvasta. Muutaman tunnin unen jälkeen leikkaaminen jatkui päättyäkseen sitten myöhään lauantaina iltapäivällä. »Väsymistään ei ajattele‚ tilanne on niin hektinen‚ työ vie.»

»Tietotaitoa oli jaettu eri talojen kesken‚ se oli mahdollista‚ kun väkeä oli hälytetty riittävästi. Kenenkään meistä ei tarvinnut tehdä sellaisia operaatioita‚ jotka eivät olleet tuttuja normaalista arjesta.»

»Potilaiden lajittelu onnettomuuspaikalla oli onnistunut‚ eri tavoin vammautuneet oli lähetetty oikeisiin paikkoihin. Verta oli riittävästi käytössä‚ röntgenpalvelu toimi. Me emme vielä toimineet äärirajoilla. Leikkausaleja olisi voitu avata lisää‚ tekijöitäkin olisi riittänyt. HUS:sta on viime aikoina syntynyt käsitys‚ että täällä vain urputetaan ja valitellaan. Kyllä täällä joku pelaakin.»

Töölössä rukattiin joidenkin tälle viikolle sovittujen leikkausten aikatauluja‚ kun pommiuhrien haavakirurgiassa siirrytään toiseen eli sulkuvaiheeseen. Niitä operaatioita varten on leikkaussalit oltava varattuna.

Niemisen sääri on viilletty auki molemmilta puolilta. Kuluvalla viikolla haavat suljetaan. Sulkeminen merkitsee myös ihosiirtoja. Tukiainen toimii myös plastiikkakirurgina‚ eli »epäesteettisen kirurgian dosenttina»‚ kuten hän itse asian ilmaisee.

Sunnuntai oli Erkki Tukiaisella vapaapäivä. Maanantaiaamuna hän lähti työmatkalle Ruotsiin.

Maanantaiaamuna Jonna Nieminen heräsi hyvin nukkuneena. Hän ei edelleenkään halunnut yksityiskohtaisesti tietää‚ mitä kaikkea on tapahtunut‚ hän ei vihannut. Hänelle oli tärkeää‚ että »se ei jatku».