Lisää sivistystä hoitajille

Kuolemat hoivakodeissa järkyttävät. SK tapasi vuonna 2019 vanhustyön kehittäjän, joka makasi 93-vuotiaana palvelutalossa.

vanhustenhoito 8.2.2026

Teksti: Riikka Karhunen

3 MIN

”Asukkaamme on menehtynyt yksin, mahdollisesti peloissaan hälytettyään turhaan apua”, hoivakotijätti Attendo tiedotti henkilökunnalleen tämän vuoden tammikuun lopulla.

Vanhus oli hälyttänyt turvarannekkeellaan apua 11 kertaa, mutta kukaan ei reagoinut. Hän kuoli Attendon Olarinrinteen hoivakodissa Espoossa. Ilmeni, että hälytyksiä vastaanottavat puhelimet olivat olleet kiinni ja akut tyhjinä.

Attendo ei tiedottanut vanhuksen kuolemasta julkisuuteen ennen kuin firman sisäinen viesti oli vuotanut medialle. Poliisi tutkii tapausta kuolemansyyn tutkintana sekä mahdollisena heitteillepanona.

Joulukuun alussa tuoliin sidottu vanhus kuristui kuoliaaksi Esperi Caren hoivakodissa Turussa. Poliisi tutkii tapausta epäiltynä kuolemantuottamuksena.

Ivalossa muistisairas vanhus kuoli palvelukodissa tammikuun alussa. Hänen päältään sängystä oli löytynyt toinen asukas. Onnettomuustutkintakeskus on aloittanut asiasta tutkinnan.

Hoivakotien vakavimmat ongelmat tulevat yleensä ilmi vasta sitten, kun kaikkein traagisimmat tapaukset ovat päätyneet julkisuuteen. Keskusteluun nousee usein hoitajamitoitus.

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin määräyksestä vanhusten ympärivuorokautisiin asumispalveluyksiköihin tehtiin tarkastuksia vuonna 2025. Selvisi, että hoitajien työaika ei ole riittänyt kaikkiin heille kuuluviin tehtäviin ja henkilöstömitoituksen laskeminen on heikentänyt hoidon laatua. Perushoitoon liittyviä tehtäviä jäi tekemättä, eikä hoitajilla ollut aikaa läsnäoloon. Rajoitustoimien käytössä ja kirjaamisessa havaittiin epäkohtia.

Vuoden 2025 alussa hoitajamitoitusta laskettiin aiemmasta 0,65 työntekijästä 0,6 työntekijään asukasta kohden.

Käytännössä henkilömitoitus tarkoittaa kolmen viikon jakson aikana töissä olleiden työntekijöiden työtuntien määrää suhteessa ympärivuorokautisessa hoidossa olevien määrään.

Koska hoivakodeissa tehdään töitä kolmessa vuorossa, paikalla ei joka hetki ole 0,6 työntekijää asukasta kohden.

Lakisääteisen vähimmäismitoituksen täyttäminen ei yksin riitä varmistamaan hoivan laatua, sanoi erikoissuunnittelija Saana Saske huhtikuussa 2025 julkaistussa THL:n tiedotteessa. Yksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat asiakkaiden todellista palveluntarvetta.

Esimerkiksi turkulaisessa hoivakodissa, jossa vanhus kuristui, henkilöstömitoitus oli joulukuussa tehdyssä tarkastuksessa ollut 0,72.

Suomen Kuvalehti tapasi maaliskuussa 2019 Tuomas Tapolan, joka 93-vuotiaana makasi palvelukodissa sänkypotilaana ja jonotti paikkaa hoivakotiin.

Veera Jussilan kirjoittama juttu julkaistiin Suomen Kuvalehden numerossa 13/2019.

Tapolaa hoitaneet hoitajat tuskin tiesivät, ketä hoitivat. Tapolalla on ollut merkittävä osuus suomalaisen vanhustenhoidon kehittämisessä: hän perusti Suomen ensimmäisen vanhustyön koulutuslinjan vuonna 1981.

Palvelutalossa Tapola itse koki, mitä vanhustenhoidon todellisuus on. Hän saattoi odottaa kaksikin tuntia puolittain sängystä tippuneena, ennen kuin kukaan tuli auttamaan.

”Vanhustenhoito on aina ollut pielessä”, Tapola sanoi.

”Ensin oli liian vanhanaikaista. Sitten ei ollut mitään kunnollista työvoimaa. Nyt ei ole kumpaakaan, ei laatua eikä määrää.”

Silti Tapola vastusti tuolloin, vuonna 2019 vanhuspalvelulakiin kaavailtua 0,7 hoitajan vähimmäiskiintiötä. THL oli samaa mieltä: se pelkäsi, että luvusta ei joustettaisi enää ylöspäin.

Tapolalla oli esimerkki: Kainuussa ja Enontekiöllä on erilaista kuin Kemiössä. Jos on paljon köyhiä, sairaita ja vanhuksia, 0,7 ei riitä. Joskus voi riittää vähempikin.

Hänellä oli neuvo vanhustenhoidon parantamiseksi: hoitajien koulutukseen tulisi lisätä sivistystä, ihmisläheisyyttä.

”Psykosomaattisuutta.”