Vanhoilla kaatopaikoilla lojuu valtavasti lähienergiaa – miksi sitä ei polteta lämmöksi?

Vantaan Energian jätevoimalassa on nähty, että suomalaiset eivät vielä osaa kierrättää.

energia
Teksti
Pekka Hietala

Jätevoimaloissa tuotetaan neljännesmiljoonan suomalaisen tarvitsema sähkö ja lämpö. Sitä ei äkkipäätä tule ajatelleeksi, sillä jätevoimala mielletään usein vain jätteen polttajaksi, ei energian tuottajaksi.

Tätä se on käytännössä: jos keskiverto perhe tuottaa pienen pussillisen sekajätettä päivässä, voisi sen sisältämällä energialla polttaa sähkölamppua lähes kuusi vuorokautta tai ottaa 7 minuutin lämpimän suihkun.

Jatkuvasti syntyvän sekajätteen lisäksi myös vanhoilla kaatopaikoilla riittäisi poltettavaa.

Suomessa on yli 1500 vanhaa kaatopaikkaa, joissa lojuu sähkön ja lämmöntuotantoon polttokelpoista jätettä, eli paperia, pahvia, muovia, puuta ja tekstiilejä jopa kymmenen vuoden tarpeisiin.

VTT:n tekemän selvityksen mukaan vanhojen kaatopaikkojen jätekerrostumissa on lähes puolet polttokelpoista jätettä, jonka kuiva-aineen lämpöarvo vastaa hakkeen tai metsätähteen lämpöarvoa.