Valioesseet 2017: Ylioppilaskirjoitusten parhaat tekstit tarkastelevat yhteiskunnan muutoksia
Suomen Kuvalehti valitsi neljä helmeä kevään kirjoituksista.
Abiturienttien esseitä lukiessa on helppoa havaita, kuka heistä harrastaa lukemista, kirjoittaa Olli Löytty, ylioppilastutkintolautakunnan äidinkielen jaoksen jäsen:
Äidinkielen esseekokeen tehtävänannot koskivat tänä keväänä muun muassa uskonnonvapautta, ylioppilaskirjoituksia ja älyteknologiaa. Yhdessä niistä aineistona oli suomenirakilaisen kirjailijan Hassan Blasimin pakolaisten asemaa Euroopassa käsittelevä runo.
Parhaimmat yo-esseet osoittavat kirjoittajiensa seuraavan tiiviisti ympärillään tapahtuvia yhteiskunnallisia muutoksia. Kirjoittaminen onkin hyväksi koettu keino käsitellä ja ratkoa monimutkaisia kysymyksiä. Antti Vartiainen tarkastelee uskonnonvapautta monelta kantilta. Lopputulos on tasapainoinen muttei tasapaksu.
Abiturienttien esseitä lukiessa on helppoa havaita, kuka heistä harrastaa lukemista. Se näkyy vivahteikkaana, sujuvana kielenä sekä viestin perillemenoa koossapitävänä rakenteena. Saara Pämpin runoanalyysi laajenee näkemykselliseksi pohdinnaksi Euroopan kohtalonkysymyksistä.
Tekstilajina essee mahdollistaa monia tyylejä ja kielen rekistereitä, joista yksi vaikeimpia on epäilemättä huumori. Pakinamaisuus ei kuitenkaan tarkoita aiheen pinnallista käsittelyä, kuten Elina Harjun ja Veeti Kahilaisen esseet vakuuttavasti osoittavat.
