Valehenkilöitä tulee Suomeen joka päivä – Turun puukottajan oikea henkilöllisyys selvisi sattumalta
Turvapaikanhakijoiden henkilötietojen selvittäminen on hankalaa, sillä suurella osalla ei ole passia tai henkilökorttia.
Keskusrikospoliisi kertoi viikonloppuna selvittäneensä Turun puukotuksista epäillyn oikean henkilöllisyyden.
Toisin kuin tiedotusvälineissä oli viikon verran kerrottu, marokkolaisen miehen nimi ei ollut Abderrahman Mechkach. Se oli nimi, jonka epäilty oli kertonut turvapaikkaa hakiessaan.
Myös hänen kertomansa ikä oli väärä. Mies ei ollut alaikäinen tullessaan Suomeen viime keväänä, vaan parikymppinen. Uusien tietojen mukaan hän on syntynyt vuonna 1994.
Turvapaikanhakijoiden henkilötietojen selvittäminen ei ole yksinkertaista. Puukotuksista epäillyn nimen löytyminen oli onnellinen sattuma.
Suurella osalla tulijoista ei ole passia tai henkilökorttia, ainakaan sellaista, mikä kelpaisi Suomen viranomaisille todisteeksi.
Esimerkiksi Somaliassa ei ole ollut toimivaa hallintoa 1990-luvun alun jälkeen, joten papereiden hankkiminen ei ole edes mahdollista. Syyriassa ja Irakissa se on hyvin vaikeaa.
Maahanmuuttoviraston mukaan vain noin 20 prosentilla on kunnolliset henkilötodistukset, Poliisihallituksen mukaan noin puolella tulijoista.
”On ihan jokapäiväistä, että tässä prosessissa henkilöt esiintyvät väärillä nimillä”, sanoo Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo.
”Jos henkilö kertoo olevansa herra X valtiosta Y, meillä ei välttämättä ole minkäänlaista perustetta katsoa, ettei tieto pidä paikkaansa. Toisaalta meillä ei ole myöskään mitään, mikä vahvistaisi sen.”
Jotenkin viranomaisten on kuitenkin ratkaistava, uskovatko he hakijaa.
”Meillä on päätöspakko henkilön turvapaikka-asiassa.”
Hakijan aiempi rikostausta saattaa tulla viranomaisten tietoon, tai sitten ei.
Turvapaikanhakijan tullessa Suomeen hän jättää hakemuksen rajaviranomaisille tai poliisille.
Kaikki hänen kertomansa tiedot kirjataan. Yli 14-vuotiailta otetaan sormenjäljet. Ne kirjataan EU:n yhteiseen sormenjälkitietokantaan Eurodaciin.
Jos jäljet löytyvät rekisteristä, turvapaikkaprosessi siirretään siihen maahan, joka sormenjäljet on ensimmäisenä syöttänyt.
Eri tiedot eri maissa eivät välttämättä tarkoita, että hakija yrittäisi tahallaan huijata.
Esimerkiksi arabiankielisiä nimiä käännetään miten milloinkin. Turvapaikanhakija saattaa olla luku- ja kirjoitustaidoton eikä pysty tarkistamaan, miten haastattelijat ovat nimen kirjanneet. Migrin itse tekemissä papereissakin samasta nimestä saattaa olla monia eri muotoiluja.
Jos sormenjälkiä ei löydy, hakija päätyy Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhutteluun. Hänet kirjataan ulkomaalaisasioiden käsittelyjärjestelmään eli UMA:an.
UMA-numeroa käytetään yhtenä tunnistetietona. Migrillä, poliisilla, Rajavartiolaitoksella ja tuomioistuimilla on pääsy rekisteriin. Rajattuja oikeuksia saavat myös Kela ja maistraatit. Osa viranomaisista puhuu hakijoista pelkillä UMA-numeroilla.
Hakijan aiempi rikostausta saattaa tulla viranomaisten tietoon, tai sitten ei.
”Parhaimmillaan tieto saadaan henkilön ensirekisteröinnin yhteydessä. Korostan, että parhaimmillaan”, Poliisihallituksen ylikomisario Sari Pyörökivi sanoo.
Pyörökiven mukaan Euroopan sisällä tieto liikkuu hyvin, mutta lähtömaiden kanssa on ongelmia.
”Kysymys on siitä, että laitetaanko tietoja rikoksista ylipäätään mihinkään kansalliseen tai kansainväliseen rekisteriin.”
Kun turvapaikanhakija kertoo olevansa alaikäinen, kuten Turun puukottaja oli tehnyt, hänet sijoitetaan vastaanottokeskuksen alaikäisyksikköön.
Jos ikää on syytä epäillä, voidaan tehdä oikeustieteellinen iänmääritys. Siihen tarvitaan hakijan lupa. Tulos ei ole tarkka, vaan ilmoitetaan tyyliin ”on vähintään 19-vuotias”.
”Jos hakija ei suostu testiin, tehdään arvio. On selvää, että jos henkilö näyttää 35-vuotiaalta ja esittää, että hän on 17 ja kieltäytyy iänmäärityksestä, ei häntä laiteta lasten joukkoon”, Maahanmuuttoviraston Repo sanoo.
Rikosasioissa poliisilla on käytössään laajemmat valtuudet kuin turvapaikkaprosessissa.
Kun selvitetään rikosta, voidaan tietoja esimerkiksi pyytää lähtömaan viranomaisilta, mikä ei turvapaikanhakijoiden kohdalla ole mahdollista.
Keskusrikospoliisin tutkinnanjohtajan Crista Granrothin mukaan Turun puukottajan henkilöllisyyttä setvittiin poliisikanavia pitkin, muun muassa EU-maiden Europolin kautta.
Muita yleisiä kanavia ovat Interpol, Schengen-tietokanta ja viisumitietojärjestelmä.
Suomessa ei toistaiseksi ole tuomittu ketään terroristisessa tarkoituksessa tehdystä rikoksesta. Yksi oikeudenkäynti on pidetty, mutta siinä syytetyt vapautettiin.
Tapaus oli kovin erilainen kuin Turun puukotus, sillä siinä tutkittiin osallisuutta Irakissa tehtyyn joukkomurhaan. Esitutkintamateriaalista kuitenkin näkee, miten epäiltyjen taustoja selvitetään poliisitutkinnassa.
Kaksi irakilaismiestä, identtiset kaksoset, pidätettiin joulukuussa 2015. He olivat tulleet Suomeen turvapaikanhakijoina vuotta aiemmin.
Poliisi oli saanut muilta Suomeen tulleilta vinkkejä, joiden mukaan veljekset näyttivät samalta kuin terroristijärjestö Isisin propagandavideoilla esiintynyt teloittaja.
Videot oli kuvattu Tikritissä kesäkuussa 2014, niin sanotussa Camp Speicherin joukkoteloituksessa. Tiedot uhrimäärästä vaihtelevat, mutta varovaisimpienkin arvioiden mukaan ainakin tuhat ihmistä ammuttiin. Uhrit olivat šiiamuslimeja ja Irakin armeijan sotilaita siviilivaatteissa.
Veljeksiä epäiltiin yhdestätoista terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta. ”Barettimieheksi” kutsutun Isis-taistelijan nähtiin videoilla ampuvan niin monta uhria. Vinkkaajia oli useita. Näkemykset siitä, kumpi kaksosista videoilla näkyi, vaihtelivat.
Tietokannoista selvisi, että epäillyt olivat aiemmin olleet tekemisissä Tanskan viranomaisten kanssa. He olivat antaneet väärät nimet ja syntymäajat.
Oikeat henkilötiedot todennettiin passeista, jotka miesten sukulaiset lähettivät keskusrikospoliisille pyynnöstä.
Rikostekninen laboratorio vertaili niitä aidoiksi tiedettyihin asiakirjoihin. Etsittiin merkkejä kuvamanipulaatioista ja tekstimuutoksista.
”Asiakirjalomake on aitoutta varmentavia turvatekijöitä sisältävä painotuote, jossa ei todettu eroja aitoon vertailumateriaaliin verrattuna”, esitutkintaan kirjattiin.
Perjantaina 18. elokuuta ohikulkijoiden kimppuun hyökänneen oikea nimi on Abderrahman Bouanane.
Hänen passinsa ja henkilöllisyystodistuksensa olivat löytyneet Saksasta, Dortmundin kaupungin viranomaisilta.
Jo aiemmin tiedettiin Bouananen oleskelleen Saksassa ennen Suomeen tuloaan. Hän on asunut monissa vastaanottokeskuksissa, vaikkei ilmeisesti ollut missään vaiheessa hakenut turvapaikkaa.
Turun puukotuksista on vangittuna enää Bouanane. Muut epäillyt on vapautettu.