Väkivalta yleistynyt peruskoulun yläluokkalaisten keskuudessa
Jopa neljäsosa peruskoulun yläluokkalaisista pojista on ollut mukana tappelussa tai kokenut uhkailua. Tämä käy ilmi Stakesin tuoreesta kouluterveyskyselystä, johon vastasi yli 100000 koululaista.
Yläluokilla olevista pojista 26 prosenttia kertoi osallistuneensa tappeluun tai kokeneensa fyysistä uhkaa viimeisen vuoden aikana.
”Vaikka kasvua on vain kolme prosenttia vuodesta 2006, käytännössä se on tuhat poikaa enemmän”, sanoo Stakesin erikoistutkija Minna Pietikäinen.
Koululaisista eniten väkivaltaa kokivat juuri perus- ja ammattikoulua käyvät pojat. Heistä joka kuudennen ja tytöistä joka kymmenennen kimppuun oli käyty. Pahoinpitelijä saattoi olla koulukiusaaja tai vaikka läheinen.
Koululääkäri Sirkku Suontausta-Kyläinpään työssä väkivalta näkyy päivittäin.
”Joskus nuoret tappelevat näkyvästi koulun käytävillä. Piilevämpi väkivalta taas saattaa tulla esiin, kun rutiinitarkastus kouluterveydenhuollossa paljastaa mustelmat vartalosta”, Suontausta-Kyläinpää kertoo.
Vastentahtoisesti yhdynnässä on ollut 4-12 prosenttia kyselyyn osallistuneista tytöistä.
Masennus yhteydessä
koulukiusaamiseen
Kyselyn mukaan myös koulukiusaaminen on yleistynyt peruskoulussa. Yläkoulua käyvistä pojista joka kymmenes ja tytöistä joka seitsemäs kertoi joutuneensa kiusatuksi vähintään kerran viikossa.
Stakesin Pietikäinen pitää tulosta hämmentävänä.
”Koulukiusaamisen vähentämiseksi on tehty paljon työtä, mutta silti kiusattujen määrä kasvaa tasaisesti”, Pietikäinen ihmettelee.
Vaikka kysely ei anna suoria vastauksia siihen, miksi kiusaaminen ja väkivalta ovat entistä yleisempiä, Pietikäinen löytää ilmiölle syyn nuorten elinympäristöstä.
”Ongelmat perheissä ja yhteiskunnassa ovat lisääntyneet, ja se näkyy esimerkiksi mielenterveysongelmina. Meillä on takana myös lama, jonka aikana koululaisten terveyspalveluita heikennettiin”, Pietikäinen pohtii.
Koulujen terveydenhuoltohenkilökunnan vähäisyys huolestuttaa myös Suontausta-Kyläinpäätä. Hänen mielestään monissa kouluissa on niin vähän terveydenhoitohenkilökuntaa, että he ehtivät puuttua asioihin usein vasta sitten, kun ongelmat kärjistyvät.
”Mielenterveysongelmat ovat yhteydessä kiusaamiseen ja kiusatuksi joutumiseen. Puolet työstäni on mielenterveystyötä. Tarve on valtava, mutta monessa kouluterveydenhuollossa ei ole tarpeeksi henkilökuntaa puuttumaan asioihin”, Suontausta-Kyläinpää sanoo.
Tämä näkyy muun muassa siinä, että kolme kiusaamistapausta neljästä jää koulun henkilökunnalta huomaamatta.
Koulukiusaajaksi tai -kiusatuksi tulemisen riski lisääntyy, jos nuoren vanhemmat ovat fyysisesti kurittaneet häntä.
Ennaltaehkäisyssä
epäonnistuttu
Suontausta-Kyläinpään mielestä tähän mennessä tehdyt yritykset ennaltaehkäistä kiusaamista ovat epäonnistuneet.
”Tällä hetkellä sammutamme tulipaloja, kun pitäisi estää tulipalojen syttyminen”, hän sanoo.
Sekä Pietikäisen että Suontausta-Kyläinpään mukaan kouluterveydenhuollon henkilökunnan lisääminen ja tiivis yhteistyö opettajien ja kodin välillä ovat parhaat lääkkeet koulukiusaamisen kitkemiseksi.
Kouluterveyskyselyyn osallistui yhteensä 111 100 peruskoulujen 8. ja 9. luokkalaista, lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijaa ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijaa.
Teksti
Heidi Väärämäki, STT
Kuva
Vesa Moilanen
Kuvankäsittely
SK netin toimitus