Vain Suomessa humaltuminen ei ole häpeällinen teko

KOLUMNI: Suomeen ei kannata yrittää tuoda eurooppalaista alkoholikulttuuria, kirjoittaa Helena Petäistö.

alkoholi
Teksti
Helena Petäistö

Aamiastee oli mennä väärään kurkkuun, kun luin lehdestä, että Suomessa ruokakaupoissa myytävän oluen alkoholiprosenttia nostetaan. Hesari kiteytti asian puhumalla kalliista kenttäkokeesta.

Totta kai jokainen eurooppalaisittain alkoholia käyttävä toivoisi, että meilläkin viinejä saisi hakea näppärästi lähikaupasta. Mutta suomalainen juomakulttuuri on yhä humalahakuista. Muualla ”vapaus” voidaan toteuttaa, kun tapoihin kuuluu juoda aperitiivi ja lasi tai kaksi viiniä ruokapöydässä, eikä humaltumista synny. Belgian vahvoja luostarioluitakin maistellaan makunsa puolesta kuin viinejä.

 

Jos ongelmia syntyy, kyllä vapaus täälläkin loppuu siihen. Ranskalaisen pikkukunnan baarin edessä tapeltiin kolmena viikonloppuna peräkkäin. Sen jälkeen baari suljettiin useaksi kuukaudeksi kunnan vaatimuksesta. Monet kunnat vaativat nykyään, ettei oppilaitosten lähellä olevista kaupoista myydä alkoholijuomia nuorille. Ranskalaisnuorten uudenlainen käyttäytyminen huolestuttaa, kun jotkut saattavat humaltua jopa kerran kuussa! Ranskalaisen mittapuun mukaan moiseen pitää puuttua nopeasti. Se siitä ”vapaudesta”.

Jos Suomen päätöksessä on kyse hallituspuolueiden välisestä pelistä, toivoisi jokaisen puolueen vihdoinkin tunnustavan sen tosiasian, ettei suomalainen kestä eurooppalaista alkoholikulttuuria. Ei niin kauan kuin humalahakuisuus on meillä sosiaalisesti hyväksyttyä.