Uusi tupakkalaki sallisi sähkötupakan – ja käytännössä lopettaisi sen käytön

Suomessa sähkötupakkaa ei nähdä kansanterveydellisenä mahdollisuutena, kuten esimerkiksi Britanniassa.

porttiteoria
Teksti
Marko Hamilo

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Suomi saa keväällä uuden tupakkalain, joka panee täytäntöön Euroopan unionin tupakkatuotedirektiivin. Moni tupakoimaton voi olla tyytyväinen esimerkiksi siihen, että taloyhtiöiden mahdollisuudet puuttua häiritsevään parveketupakointiin paranevat.

Tupakoijat tupakkalaki panee ahtaalle. Lisätyt tuoksut ja maut kiellettäisiin savukkeista ja kääretupakasta hallituksen lakiluonnoksen mukaan heti. Poikkeuksena kuitenkin tuotteita, joiden myyntimäärät ovat suhteellisen suuria, saisi direktiivin mukaan myydä toukokuuhun 2020 asti. Näihin kuuluvat mentolisavukkeet.

Tuoksujen ja makujen kieltäminen perinteisestä, poltettavasta tupakasta on suhteellisen yksinkertainen asia. Makuvaihtoehtojen rajoittaminen alentaa kynnystä lopettaa tupakointi ja korottaa nuorten kynnystä aloittaa tupakointi.

Ministeriön lakiesityksessä samaa periaatetta sovelletaan kuitenkin myös sähkötupakkaan. Sähkösavukkeiden käyttäjien mukaan se merkitsisi sähkötupakan tosiasiallista kieltämistä.

 

Sähkösavuke on pieni akkukäyttöinen laite, jossa vastus kuumentaa nestettä. Savukkeen ”polttaja” vetää höyryä keuhkoihinsa. Sähkötupakan voi tankata joko nikotiinia sisältävällä tai nikotiinittomalla nesteellä.

Sähkösavukkeet ja niissä käytettävät nesteet ovat pääosin jääneet nykyisen tupakkalain ulkopuolelle. Laitteisiin ja nikotiinittomiin nesteisiin on sovellettu myynninedistämiskieltoa, eli niitä saa myydä mutta niitä ei saa markkinoida.

Lääkelaki taas on käytännössä kieltänyt nikotiininesteiden myynnin Suomessa. Nikotiininesteen myyminen edellyttäisi, että valmisteelle haettaisiin Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselta Fimealta lupa. Lupia ei ole edes haettu.

Eli käytännössä suomalaisessa perusmarketissa saa myydä sähkötupakkaa ja nikotiinittomia nesteitä, mutta ei nikotiininesteitä, joita nikotiinista riippuvaiset sähkösauhuttelijat käyttävät. Yksityishenkilö on kuitenkin voinut tilata Euroopan talousalueelta nikotiininesteitä pieniä määriä omaan käyttöön.

Direktiivi merkitsee sitä, että Suomessa sähkösavukkeiden sääntely siirtyy lääkelaista tupakkalakiin. Myös nikotiinia sisältävät savukkeiden nesteet muuttuvat siis laillisiksi ensi toukokuussa. Asiassa on kuitenkin yksi mutta: makuaineet.

”Epäilen hyvin suuresti, että mauton neste kelpaa kenellekkään tai varsinkaan auttaisi tupakoinnista eroon”, sähkösavukkeiden käyttäjien etujärjestö Vapers Finland ry:n puheenjohtaja Leif Martin kertoo. ”Makuaine on yksi tärkeimmistä aspekteista, jos ei jopa tärkein.”

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan (kesk) mukaan lain lähtökohtana on ollut saattaa sähkötupakka samanlaiseen asemaan perinteisten savukkeiden kanssa.

”Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jatkossa sähkösavukkeita saisi ostaa myös kaupoista, mutta toisaalta se tarkoittaa myös sitä, että erityiset maut eivät jatkossa olisi sallittuja”, Rehula täsmentää. ”Mitä tämä käytännössä lain muotoiluna tarkoittaisi sähkösavukkeiden kohdalla, on vielä selvitettävänä.”

Hallituksen esitys tupakkalaiksi on tulossa eduskuntaan tammikuussa.

 

Terveyssyillä ei välttämättä voida perustella sitä, että sähkösavukkeita kohdeltaisiin laissa samalla tavalla kuin poltettavaa tupakkaa. Tupakkapolitiikassa on maailmalla kaksi koulukuntaa.

Suomessa ei oikeastaan ole kuin perinteinen koulukunta, joka haluaa täysin eroon niin tupakoinnista, nikotiiniriippuvuudesta kuin tupakkateollisuudestakin. Niin sanottu harm reduction -koulukunta taas pyrkii tupakoinnin haittojen vähentämiseen, eikä anna suurta painoa muille tavoitteille.

Tässä muun muassa Britanniassa vahvassa asemassa olevassa koulukunnassa sähkötupakka nähdään kansanterveydellisenä mahdollisuutena. Vaikka sähkötupakan ”höyryttelyn” haitallisuudesta tai haitattomuudesta ei ole vielä vakuuttavaa tutkimusnäyttöä, on epätodennäköistä, että terveyshaitat olisivat läheskään yhtä vakavia kuin perinteisellä tupakalla.

Suomalainen lähtökohta saattaa sähkötupakka edes tasa-arvoiseen asemaan perinteisen tupakan kanssa ei kuitenkaan välttämättä toteudu, jos makuaineet kielletään sähkötupakasta. Sähkötupakkaa ei nimittäin käytännössä koskaan käytetä ilman makuaineita.

Pelkkä nikotiinia sisältävä propyleeniglykolineste ei maistu tupakalta. Markkinoilla on enemmän tai vähemmän tupakanmakuisia nesteitä, mutta nyt luonnosteltu lakiesitys kieltäisi nekin. Toki monet käyttäjät suosivat esimerkiksi hedelmäisiä makuja.

Martinin mielestä tupakkaa varten kehitetyn sääntelyn soveltaminen sähkösavukkeisiin ei toimi, koska kyse on terveydellisiltä vaikutuksiltaan aivan eri tuotteesta kuin perinteinen savuke.

Makuaineiden kieltoa perustellaan sillä, että ne houkuttelevat nuoria kokeilemaan sähkötupakkaa. Kun nuori jää koukkuun sähkötupakan nikotiiniin, hän voi lopulta päätyä polttamaan perinteistä tupakkaa.

Martin ei hyväksy tätä porttiteoriaa.

”On toki totta, että makuaineet houkuttelevat käyttäjiä, se on niiden idea. Mutta ei mitenkään erityisesti nuoria”, Martin väittää.

On tietysti totta, että jos tavoitteeksi otetaan tupakoinnin täydellisen lopettamisen sijasta sen haittojen vähentäminen, on hyvä, jos terveydelle vähemmän haitallinen korvike olisi houkuttelevampi kuin perinteinen tupakka.

”Ja siitä ei tosiaankaan ole näyttöä, että sähkösavukkeen käyttö johtaa tupakointiin, se on puhdasta spekulointia kaikki. Päinvastoin kehitys on sen suuntaista, että höyry johtaa pois poltettavasta tupakasta. Porttiteoria on tässäkin käytännössä pelkkää huuhaata”, Martin lataa.

Martin ihmettelee, miksi harm reduction -ajattelu hyväksytään esimerkiksi laittomien huumeiden vieroitushoidossa, mutta tupakan kohdalla se on täysin torpattu.

”Syitä tähän en osaa sanoa, mutta jos vertaa esimerkiksi brittien tupakkaviestintää Suomeen, on päivänselvää, että Suomessa vastustus on vain ideologista ja musta tuntuu -retoriikkaa”, Martin sanoo.

Makuaineiden kielto on Martinin mukaan vain yksi syy yrittää kieltää toimiva tupakanvieroitusmetodi ajatelkaa lapsia -mantran varjolla. Makuainekielto ja etämyyntikielto johtaisivat yhdessä käytännössä kieltolakiin ja tupakanmyynnin suojeluun, Martin väittää.

Kieltolaillakin on kannattajansa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ehdotti lausunnossaan lakiluonnokseen, että nikotiinia sisältäviä sähkösavukkeita ei tuotaisi ollenkaan kauppoihin Suomessa.

 

Tukevatko tutkimukset sitten porttiteoriaa, jonka mukaan sähkötupakan käyttö voi johtaa lopulta tupakoinnin aloittamiseen? Viitteitä siitä on mutta ainakin toistaiseksi näyttö on varsin kevyttä.

Porttiteorian kannattajat viittaavat muun muassa arvostetussa Journal of American Medical Association (JAMA) Pediatrics -lehdessä syyskuussa julkaistuun artikkeliin, jonka mukaan sähkösavukkeet ovat yhteydessä myöhempään savukkeiden polttamiseen.

Vuoden kestäneessä seurantatutkimuksessa oli mukana Yhdysvaltain väestöä edustava 694 nuoren 16–26-vuotiaan joukko. Yksikään osallistujista ei tutkimuksen alkaessa ollut vetänyt henkostakaan oikeasta savukkeesta. Heistä 16 oli kokeillut sähkösavuketta.

Vuoden päästä henkilöt haastateltiin uudelleen. Kuudestatoista sähkötupakkaa kokeilleesta 11 oli ”edennyt perinteisten savukkeiden tupakointia kohti”. Sähkötupakkaa kokeilemattoman enemmistön kohdalla osuus oli pienempi, heistä 128 oli ”edennyt tupakoimista kohti”.

Johtopäätöksenä tutkijat totesivat, että löydökset tukevat sähkösavukkeiden houkuttelevuuden rajoittamista nuorten ja nuorten aikuisten kohdalla. Houkuttelevuuteen kuuluuvat makuaineet, koska ilman niitä sähkötupakka ei ole aikuisille tupakoijillekaan kovin kilpailukykyinen.

Artikkelin yhteydessä julkaistun Dartmouthin yliopiston lehdistötiedotteen mukaan ”sähkösavukkeet toimivat porttina tupakointiin teineillä ja nuorilla aikuisilla”. Monet sanomalehdet toistivat tätä viestiä.

Bostonin yliopiston terveystieteiden professori Michael Siegel kritisoi tutkimuksen johtopäätöksiä blogillaan The Rest of the Story: Tobacco News Analysis and Commentary. Siegelin mukaan tutkijoiden ja median tekemät johtopäätökset ovat virheellisiä.

Tutkimuksessa ei ensinnäkään mitattu sitä, aloittivatko koehenkilöt todella tupakoinnin. Viisi haastateltua kertoi tulleensa ”alttiiksi” tupakalle – he siis pitivät mahdollisena, että saattaisivat joskus polttaa savukkeen. Käytännössä he eivät olleet polttaneet henkostakaan.

Kuudestatoista sähkötupakkaa kokeilleesta haastatellusta vain kuusi oli oikeasti polttanut ainakin yhden henkosen. Tutkimusraportti ei kerro, oliko yksikään heistä edes polttanut kokonaista savuketta, Siegel ihmettelee.

Siegelin mukaan on täysin mahdollista, että nuo kuusi poltettavaa tupakkaa maistanutta totesivat sen häviävän sähkötupakan maulle. Tuloksia voi siis käyttää tukemaan porttiteoriaa mutta aivan yhtä hyvin ajatusta, jonka mukaan sähkösavuke estää nuoria aloittamasta tupakanpolttoa, Siegel väittää. Lisäksi hänen mukaansa tutkimuksen otos on niin pieni, ettei kovin vahvoja johtopäätöksiä voida tehdä.

 

Valmisteltu lakiehdotus kieltäisi Suomessa myös tupakkateollisuuden uuden keksinnön, eli niin sanotut heat-not-burn-tuotteet. Philip Morris on kehittänyt päällisin puolin sähkötupakkaa muistuttavan laitteen, joka kuumentaa aitoja tupakanlehtiä sisältävää pientä savuketta.

Ilman palamista syntyvä höyry ei jätä hajua vaatteisiin eikä se Philip Morrisin mukaan ole terveydelle yhtä haitallista kuin tupakansavu. Terveysvaikutuksista on vielä vähemmän tutkimustietoa kuin sähkösavukkeesta.

Mitä sitten tapahtuu, jos laki kieltää sähkötupakan makunesteet ensi toukokuussa?

”Oletettavaa on, että laiton maahantuonti räjähtää käsiin. En ainakaan itse suostu vaihtamaan takaisin tupakkaan, määräävät terveysviranomaiset mitä tahansa”, Martin toteaa.

”Ja samalla kannalla tuntuvat erilaisten foorumikyselyiden perusteella olevan monet muutkin.”