Nyt Helsinkiä uudistavat nelikymppiset: vähemmän tilaa autoille, lisää ihmisiä

Helsingistä rakennetaan urbaania suurkaupunkia – taas.

Helsinki
Teksti
Mikko Numminen

Pöydälle levitetty valtava Helsingin kartta tuo mieleen Hitler kuulee -meemit. Tulevat raidereitit kiemurtelevat kartalla punaisena linjana. Ne ovat Helsingin valmisteilla olevan uuden yleiskaavan verisuonia.

Yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen, 41, kurottautuu kartan ylle.

Hän kertoo, kuinka Helsinki tiivistyy pala palalta seuraavien vuosikymmenten aikana. Ensin nousevat Kalasataman ja Keski-Pasilan tornit, sitten kaksi raidejokeria pujottavat kaupungin lähiöt ehjiksi helminauhoiksi.

Sen jälkeen ovat vuorossa moottoritiemäiset ulosmenoväylät, kuten Länsiväylä, Hämeenlinnanväylä ja Lahdentie. Ne muutetaan kaupunkibulevardeiksi, joiden varteen nousevat asunnot jopa 140 000 helsinkiläiselle. Yhteensä nykyisen Helsingin rajojen sisään mahtuisi 860 000 asukasta – neljännesmiljoona nykyistä enemmän.

”Me olemme puhuneet Mannerheiminbulevardista. Miksi Mannerheimintie loppuu Hakamäentiehen? Miksei se voisi vain jatkua urbaaneina kortteleina aina tänne Kehä I:lle asti”, Manninen kysyy.