Urheilujohtaja Jukka Viitasalo: Suomi on entinen huippu-urheilumaa

Daegu
Teksti
Pekka Anttila
Kävelijä Jarkko Kinnunen kiidätettiin tiputukseen miesten 50 kilometrin kävelyn jälkeen 3.9.2011 Daegussa. Kuva Jussi Nukari / Lehtikuva.


”Toiminta Suomessa on amatöörimäistä ja muut maat menevät yleisurheilussa koko ajan edellä karkuun. Tällaisella työnteolla pärjättiin vielä 1970-luvulla, mutta nyt olemme jääneet junasta kaikissa perinteisissä lajeissa. Suomi on entinen huippu-urheilumaa”, arvostelee suomalaisen yleisurheilun nykytilaa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (Kihu) johtaja Jukka Viitasalo.

Hänen mukaansa urheilijat tekevät kovaa työtä, mutta ammattivalmentajia ei ole läheskään samassa mittakaavassa kuin kilpailijamaissa. Ei aikuisissa eikä nuorissa.

”Me olemme aivan eri kinkeripiirissä kuin kilpailijat ja siinä tämä homma mättää. Toiminta on amatöörimäistä ja se johtaa tällaisiin tuloksiin kuin Daegun MM-kisoissa. Meillä on valmennuksessa osaamisvajetta, ja sen vuoksi Suomeen olisi rohkeasti tuotava ulkomaalaisia valmentajia.”

”Huippu-urheiluun pitäisi muutenkin suhtautua kuin pr-toimintana. Esimerkiksi Ruotsissa urheilu nähdään yhtenä vientiteollisuuden merkittävänä kumppanina”, Viitasalo esittää.

Historiallinen pohjanoteeraus

Vie hiiri pylväiden päälle, näet lisätietoja. Grafiikka Lauri Vanhala.

Yleisurheilun MM-kisat Etelä-Korean Daegussa päättyivät suomalaisittain katastrofiin. Ensimmäistä kertaa kilpailujen historiassa Suomi ei saanut mitalia eikä saavuttanut yhtään pistesijaa.

Suomen urheiluliiton huippu-urheilujohtajan Jarmo Mäkelän mukaan kriisi on ylimitoitettu ilmaisu. Eräiden muiden asiantuntijoiden mukaan kyseessä on toistaiseksi pysyvä yleisurheilun alennustila

Melkoisesta muutoksesta kertoo se, että tämän vuoden kotimaisilla kärkituloksilla ei olisi ylletty mitaleille yhdessäkään MM-kilpailussa kahta keihäskisaa lukuun ottamatta. Tämän vuoden suomalainen kärkitulos on Tero Pitkämäen heittämä 85,33. Sillä olisi pärjätty ainoastaan 1987 Roomassa ja 1993 Stuttgartissa.

Yksi nolla puuttuu

Jukka Viitasalon mukaan tilanne kulminoituu rahaan. Jos Suomessa halutaan menestystä huippu-urheilussa, siihen on pakko panostaa. Esimerkiksi olympiakomitean asettamalla huippu-urheilun muutosryhmällä on hyviä ajatuksia, mutta ne vaatisivat toteutuakseen valtiovallan tukea

Viitasalo kuuluu edellisen urheiluministerin Stefan Wallinin perustamaan seurantaryhmään, jonka tehtävä on tukea muutosryhmää.

”Tällaisilla resursseilla menestyminen ei onnistu, kun vertaa siihen, kuinka voimakkaasti muualla maailmassa panostetaan huippu-urheiluun. Suomessa rahoituksesta puuttuu vähintään yksi nolla perästä. Kansantalouden kannalta kyse on kuitenkin hyvin pienistä summista.”

Viitasalo kertoo esimerkkinä, että kilpailijamailla on muun muassa merkittävästi laajemmat tukiorganisaatiot urheilijoille kuin Suomessa. Valmennusleireillä on säännönmukaisesti mukana esimerkiksi lääkäreitä, fysiologeja ja biomekaanikkoja.

”Suomessa valmennusasioita hoidetaan usein oman toimen ohella ja tilapäisesti. Työstä puuttuu systemaattisuus, joka johtuu resurssien puutteesta.”

Viitasalo huomauttaa, että kyseessä ei ole kritiikki suomalaisia valmentajia ja urheilijoita kohtaan. Valmentajia kouluttamalla heistä saataisiin hyviä ammattilaisia.

”Huippu-urheilijat harjoittelevat usein kaksi kertaa päivässä ja tekevät sitä ammatikseen. Kyllä siihen vaadittaisiin kokopäivätoiminen ammattivalmentaja mukaan”, Viitasalo painottaa.