Työtön saa 560 euroa ylimääräistä kuussa, jos arpa osuu kohdalle – ”Kyllä tämä herättää kysymyksiä”
Perustuslakivaliokunta pohtii nyt, sotiiko perustulokokeilu yhdenvertaisuusperiaatetta vastaan. Kokeiluun valittu ei voi kieltäytyä.
Suomen perustuslain mukaan jokainen ihminen on yhdenvertainen. Ensi vuoden alussa Suomessa on kuitenkin alkamassa kokeilu, joka uhmaa perustuslaissa määriteltyä yhdenvertaisuutta.
Juha Sipilän (kesk) hallitus on päättänyt toteuttaa perustulokokeilun, joka alkaa ensi vuoden alussa ja kestää kaksi vuotta. Kokeilulaki on tällä hetkellä perustuslakivaliokunnan käsittelyssä. Laki astuu voimaan arviolta marraskuun lopulla.
Kokeiluun arvotaan 2 000 suomalaista, jotka saavat arvontahetkellä työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa ja ovat iältään 25–58-vuotiaita. Tutkimusotantaan valitut saavat kuukaudessa käteen 560 euroa verotonta tuloa.
Jos arpaonni osuu kohdalle, työtön ei voi kieltäytyä. Kokeiluun osallistuminen on pakollista.
Sipilä ei vedä nimiä hatusta, vaan tietokone arpoo osallistujat sattumanvaraisesti Kelan tietokannasta.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkija Jouko Verho kertoo, että otanta muodostuu samalla tavalla kuin esimerkiksi lääketieteellisissä tutkimuksissa. Kelan tietokannassa työttömät ovat järjestyksessä esimerkiksi nimen, henkilötunnuksen tai muun tunnistenumeron perusteella.
Tietokone arpoo 2 000 osallistujaa satunnaislukugeneraattorilla. Otannan ulkopuolelle jääneistä tulee verrokkiryhmä, jonka työllistymistä tutkimus vertaa niiden työllistymiseen, jotka saavat perustuloa.
Kukaan ei voi kadota Kelan tietokannasta ja välttää valituksi tulemista. Verhon mukaan kenellekään ei myöskään koidu kokeilusta taloudellista haittaa tai menetystä.
”Kukaan ei joudu huonompaan asemaan, vaikka tulisi valituksi. Perustuloa saava henkilö on oikeutettu myös vanhoihin tukiin.”
Kokeiluun valitut ovat paremmassa asemassa kuin verrokkiryhmäläiset. Ensi vuoden alusta lähtien valtio maksaa 560 euroa kuussa ylimääräistä valituksi tulleille. Sotiiko tämä yhdenvertaisuusperiaatetta vastaan?
”Se on eduskunnan ja perustuslakivaliokunnan harkinnassa. Mitään uutta on mahdoton kokeilla, jos kenenkään asema ei saa muuttua.”
Ajatushautomo Tänk on julkaissut kokeilua koskevan selvityksen. Sen mukaan yhdenvertaisuudesta voi tinkiä, jos yhteiskunnalliset perusteet ovat tarpeeksi pätevät.
Perustuslakivaliokunnassa hyväksyttäväksi syyksi on katsottu ”yhteiskunnallisen kehityksen vaatima sääntely”, eli tarve saada uudistuksesta käytännön tutkimustietoa.
Kokeilulaki on parhaillaan perustuslakivaliokunnan käsittelyssä. Valiokunnan varapuheenjohtaja Tapani Tölli (kesk) kertoo, että kokeilulakia tarkastellaan erityisesti yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen ei voi kommentoida asiaa, koska on menossa valiokunnan kuultavaksi.
”Sen verran voin sanoa, että kyllä tämä herättää kysymyksiä. Arvalla valitut henkilöt hyötyvät kokeilusta, ja hävinneet jäävät järjestelmän ulkopuolelle.”