Apua romahtaneelle kielelle
Hallituksen kielipoliittisen ohjelman luonnos lupaa elvytystä karjalan kielelle. ”Tämä on edelleen näpertelyä”, sanoo karjalaisnuorten yhdistyksen puheenjohtaja.
Sanna Marinin (sd) hallituksen kielipoliittinen ohjelma voi tuoda karjalan kielelle elvytyssuunnitelman ja asiantuntijaryhmän valtioneuvostotasolle. Asia käy ilmi Suomen Kuvalehden näkemästä oikeusministeriön työryhmän ohjelmaluonnoksesta. Ryhmän työ valmistui marraskuussa 2021.
Karjala on suomen läheisin sukukieli, jota on puhuttu Suomen alueella yhtä kauan kuin suomeakin. 2010-luvun alussa karjalalla arvioitiin olevan Suomessa 11 000 kieltä hyvin taitavaa puhujaa, joista 5 000 käytti karjalaa päivittäin.
Karjalaa ei mainita perustuslaissa, toisin kuin muita vanhoja vähemmistökieliä eli romanikieltä, Suomessa käytettyjä viittomakieliä ja saamen kieliä. Karjalaisilla ei myöskään ole lakiin perustuvaa oikeutta oppia kieltään koulussa. Kun perustuslakia päivitettiin vuonna 1995, karjalaa ei lisätty lainsäädäntöön aktivistien lobbauksesta huolimatta.
Karjalan puhujien määrä on Suomessa romahtanut toisen maailmansodan jälkeen viidennekseen – yhtäältä puhujayhteisöjen hajoamisen, toisaalta outoon ja venäjän kuuloiseen kieleen liittyneen epäluuloisuuden takia.