Työperäinen maahanmuutto vapautettava? – ”Ajankohta on ehdottomasti väärä”
Anders Borg ja Juhana Vartiainen ehdottavat – työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos tyrmää: ”Asiaan voi palata vuosien kuluttua.”
Ruotsin entisen valtiovarainministerin Anders Borgin ja VATTin ylijohtajan Juhana Vartiaisen (kok) mukaan työvoiman maahanmuutosta on tullut elintärkeä osa Pohjoismaiden talouskasvua.
Esimerkiksi Ruotsissa tällä vuosikymmenellä lähes puolet työllisyyden kasvusta ovat lisänneet ulkomailla syntyneet.
Strategia Suomelle -raportissaan Borg ja Vartiainen tarjoavat useita toimenpide-ehdotuksia Suomen taloustilanteen kohentamiseen. Yhdeksi ratkaisuksi niin sanottuun ikärakenneongelmaan he esittävät työperäisen maahanmuuton vapauttamista Ruotsin tapaan.
Ikärakenneongelmassa kyse on siitä, että työikäisiä on tulevaisuudessa nykyistä vähemmän. Työelämään osallistuva henkilö antaa panoksensa julkiseen kassaan maksamalla veroja ja eläkemaksuja, mutta lapset ja vanhukset aiheuttavat kuluja yhteiskunnalle.
Pitäisikö Suomessa vapauttaa työperäinen maahanmuutto, työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Olli Sorainen?
”Mielestäni ajankohta tällaiselle ehdotukselle on ehdottomasti väärä. Asiaan voi kyllä palata vuosien kuluttua, kun talous elpyy ja työvoiman saatavuusongelmat lisääntyvät”, Sorainen sanoo.
Hänen mielestään lähiaikoina ei ole odotettavissa työvoiman lisärekrytointitarvetta, koska talous ei ole kohentunut ja yritykset pikemminkin luopuvat työvoimasta kuin palkkaavat uutta.
”Tällä hetkellä työvoimaa ulkoistavat myös sellaiset alat, joilla ei olla ajateltu olevan työllisyysongelmia. Näihin kuuluvat muun muassa it-sektori. Samoin julkisen sektorin monet toimialat, joissa tarvitaan korkeaa osaamista. Muun muassa opetusala sekä sosiaali- ja terveydenhuolto.”
Samoilla linjoilla Soraisen kanssa on sisäministeriön viime kuussa julkaisema maahanmuuttopoliittinen selonteko.
Maahanmuuton ja kotouttamisen suunta 2011–2014 -raportissa todetaan: ”Kun työllisyystilanne on Suomessa kuitenkin viime vuosina ollut heikkenemään päin, pohjaa työperusteisen maahanmuuton laajemmalle tukemiselle ei ole ollut. Strategiaa valmisteltaessa todettiinkin, että vaikka tietyt alat varmasti tulevaisuudessa tarvitsevat lisää ulkomaista työvoimaa, ei työperusteisen maahanmuuton vahvalle kasvattamiselle kuitenkaan ole tällä hetkellä poliittisia edellytyksiä.”
Soraisen mukaan Suomessa ei ole selkeitä työvoiman riittämättömyydestä johtuvia rekrytointiongelmia juuri millään alalla.
”Tästä syystä hallitus ei ole kehittänyt erityismenettelyjä tai kampanjoita ulkomailta rekrytoinnin edistämiseksi”, Sorainen sanoo.
Onko tavoitteena saada kotimaan työvoimareservit ensin työmarkkinoille?
”Ei tässä ole ollut ’ensin yhdet ja sitten toiset’ -ajattelua, vaan kyse on ollut kokonaisuudesta.”
Soraisen mukaan monilla aloilla on selkeä työvoimareservi, joka on joko suoraan työmarkkinoille kelvollinen tai ainakin pienen treenaamisen jälkeen.
”Kokonaisuuden kannalta julkinen hyväksyttävyys tällaiselle ulkomailta rekrytoinnille olisi laajassa mittakaavassa aika huono”, Sorainen pohtii.
Työperäisestä maahanmuutosta käytävää keskustelua hankaloittaa se, että Suomessa tietoperusta on puutteellinen. Esimerkiksi vertailu muihin Pohjoismaihin on hankalaa, koska vertailukelpoista tilastotietoa ei löydy.
Valtiontalouden tarkastusvirasto huomautti asiasta jo yli kaksi vuotta sitten. Sen mukaan työperäisen maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen ja työmarkkinoihin on vaikea arvioida, koska työperäistä maahanmuuttoa ei ole tilastoissa, tutkimuksissa eikä valtion talousarviossa eriytetty muusta maahanmuutosta.
”Tähän kiinnitti huomiota myös VTT vuonna 2013. Se määräsi, että ulkomaalaisia koskeva tilastointi pitäisi saada ajan tasalle, mutta mitään ei ole tapahtunut”, Sorainen sanoo.
Pääministeri Alexander Stubbin (kok) Borgilta ja Vartiaiselta tilaama raportti Suomen talouden tilasta julkistettiin Kesärannassa keskiviikkona 11. maaliskuuta.
Raportin tavoitteena on hahmotella Suomelle strategia, jonka avulla talous pääsisi taantumasta jälleen kasvu-uralle. Vaikka raportin kirjoittajien mukaan Suomella on hyvät edellytykset olla tulevaisuudessakin maailman kilpailukykyisimpien talouksien joukossa, talouskehitys on viime vuosina ollut heikkoa.
Strategia Suomelle -raportin voi lukea kokonaan täältä.