Työperäinen maahanmuutto on maakuntakeskusten elinehto
Puheenvuoro: Opin ja työn perässä tulleilla ei ole vaikeuksia sopeutua uuden kotimaan sääntöihin.
Konsulttitoimisto MDI julkaisi helmikuun lopussa väestönkehityksen ennusteen, jonka mukaan Suomessa on vuonna 2040 vain kolme selvästi kasvavaa kaupunkiseutua.
Pääkaupunkiseudun kasvu on omaa luokkaansa, mutta myös muissa kaupungeissa on kasvua. Tampereen kaupungin ennustettu väestönlisäys vuosina 2017–2040 on 12,4 prosenttia, Turun 10 prosenttia ja Oulun 8 prosenttia. Myös Jyväskylä ja Kuopio pärjäävät seutuina kohtuullisesti. Hyvä näin, koska tuskin kukaan haluaa nähdä Suomea, jossa hyvinvointi keskittyy pelkästään pienelle eteläiselle alueelle.
Onneksi myös maakuntakaupunkien kasvutekijät ovat sellaisia, joihin on mahdollista vaikuttaa aktiivisella politiikalla. Tärkeimmäksi kasvun lähteeksi nousee maahanmuutto, ja nyt esitetyissä arvioissa sillä on erittäin suuri merkitys.
Esimerkiksi Tampereen ja Turun tasoinen muuttoliike ulkomailta nostaisi Oulun vaivatta Turun ja Tampereen rinnalle. Pääkaupunkiseudun muuttovoitto tulee ulkomaiden lisäksi muualta Suomesta.
Ulkomaalaisten muuttoliikkeessä voidaan erottaa kaksi kokonaan erilaista ryhmää: turvaa hakevat sekä koulutuksen ja työn perässä liikkuvat. Ensimmäisen ryhmän osalta on mietittävä kantokykyämme, mutta jälkimmäisiä Suomen kannattaisi pyrkiä houkuttelemaan tarpeen mukaan. Syntyvyyden laskua on vaikea pysäyttää nopeasti, ja koko Suomen tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että elinkeinoelämällä riittää osaajia.
Osaajapula jarruttaa jo vientialojen ja koko Suomen kasvua. Esimerkiksi Oulussa konkreettisen tarpeen luo tieto- ja viestintätekniikan alan (ict) työvoimapula. Kauppakamarin ennusteen mukaan sektori tarvitsisi Oulussa 3 000 uutta osaajaa vuosien 2019 ja 2020 aikana.
Harva työssä oleva muuttaa toiseen maahan, mutta onneksi korkeakoulutettavat nuoret ovat herkkäliikkeisiä ja jäävät kesäharjoittelun ja syntyneiden verkostojen vuoksi helposti opiskelupaikkakunnalleen myös töihin. Työvoimatarpeen täyttäminen edellyttää korkeakouluilta vahvaa menestymistä kansainvälisessä opiskelijarekrytoinnissa.
Työperäisen maahanmuuton roolin ennustaminen on vaikeaa. Esimerkiksi Oulussa MDI:n ennuste lienee pahasti alakantissa, koska se pohjautuu vuonna 2010 alkaneeseen tarkastelujaksoon. Tuolloin Oulua koetteli poikkeuksellisen pitkä kielteinen rakennemuutos, joka oli seurausta matkapuhelinalan myllerryksestä. Ei ollut töitä, minkä seurauksena ulkomaalaisiakaan osaajia ei juuri tullut alueelle. Vuoden 2015 jälkeen Oulun seudulle on syntynyt jatkuvasti uusia tieto- ja viestintäteknolo- gian työpaikkoja, ja tällä hetkellä ala työllistää enemmän kuin Nokia-vetoisina huippuvuosina.
Oulu on viime aikoina ollut otsikoissa seksuaalirikoksista, vaikka rikostilastot eivät poikkea muista Suomen suurista kaupungeista. Toivoa sopii, ettei uutisoinnista jää pysyvää mainehaittaa.
Ouluun tulleista ulkomaalaisista merkittävä osa on muita kuin turvaa hakevia muuttajia. Esimerkiksi Oulun yliopiston henkilökunnassa on edustettuna 70 kansalaisuutta ja opiskelijoissa 89 kansalaisuutta. Näillä opin ja työn perässä tulleilla ei ole vaikeuksia sopeutua vallitsevaan kulttuuriin ja uuden kotimaan sääntöihin. Päinvastoin, heillä on kaikki taidot ja voimavarat rakentaa yhteiskuntaa positiivisesti. Monikulttuurisuus on myös havaittu yhteisöissä luovuutta ja tuottavuutta lisääväksi tekijäksi.