Tuulikki Ukkola: Kansanedustajissa ei ole paljon sananvapauden puolustajia

media
Teksti
Matti Simula
Tuulikki Ukkola

Olette kirjoittanut blogissanne, että media uhkaa palata suomettumisen aikaan, jolloin ”poliitikkojen tekoja kaiveleva” media nujerretaan. Mainitkaa jokin tuore esimerkki pyrkimyksestä nujertaa media, kansanedustaja Tuulikki Ukkola (kok).

”Esimerkiksi Timo Kalli (kesk) vaati Yleisradion entisen toimitusjohtajan Mikael Jungnerin (sd) eroa, kun Yle oli julkaissut Matti Vanhasta (kesk) koskeneen lautakasajutun.”

Missä puolueissa, etujärjestöissä tai muissa instituutioissa näette eniten pyrkimystä median nujertamiseen?

”Sitä saattaa olla jopa enemmän suuryrityksissä kuin poliitikoissa. Yritysten viestintäväki seuraa ymmärtääkseni silmä tarkkana muun muassa oman pääjohtajansa tekemisten käsittelyä julkisuudessa.”

Mitä ajattelette keskustan pää-äänenkannattajan Suomenmaan päätoimittajan Pekka Perttulan näkemyksestä, jonka mukaan politiikan toimittajan osallistuminen politiikkaan parantaisi hänen uskottavuuttaan ja analyysitaitojaan?

”Jos Perttula haluaa palauttaa vanhakantaisen puoluelehdistön, niin siitä vaan. Toivon, ettei hän kuitenkaan odota sitoutumattoman median toimittajilta puoluepoliittista uskollisuutta. En halua palata 1970-luvulle. Se oli kamalaa aikaa. Silloinen Suomen sanomalehtimiesten liittokin oli täysin puoluepolitisoitunut.”

Aamulehden ex-päätoimittajan, Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtajan Matti Apusen mielestä toimittajan täydellinen puolueettomuus on illuusio. Hänestä viestimen tulisi kertoa julkisesti, minkä puolueiden kannattajia ja äänestäjiä sen toimittajakuntaan kuuluu.

”Se on pöllö ajatus. Yhtä hyvin voisi vaatia virkamiehiä tunnustamaan puoluekantansa.”

Eikö se olisi reilua yleisön palvelemista?

”Ei työnantaja saa kysyä työntekijän poliittista kantaa, sukupuolista suuntautumista tai vastaavaa. Se on lainvastaista. Tietysti voidaan tehdä yliopistollisesti päteviä tutkimuksia siitä, miten toimittajat suhtautuvat esimerkiksi Nato-jäsenyyteen.”

Nykylaki suo toimittajalle melko lujan lähdesuojan eli oikeuden olla paljastamatta tietolähdettään. Ollaanko lähdesuojaa heikentämässä?

”Onhan sitä jo yritetty heikentää muutamaan otteeseen. Heikennys ei tosin kuulu hallituksen esitykseen uudeksi esitutkintalaiksi, vaikka lakia valmistellut toimikunta esitti sitä vuonna 2009. Lähdesuojaa voidaan kuitenkin kaventaa eduskuntakäsittelyn aikana, mikäli poliitikot ovat hyvin käärmeissään. Ei kansanedustajissa ole paljon sananvapauden puolustajia.”

Lähdesuojan voi murtaa esitutkinnassa vain, jos on tutkittavana rikos, josta voi seurata vähintään kuuden vuoden vankeusrangaistus. Onko oikeuslaitoksessa mielestänne halua kaventaa lähdesuojaa?

”Siitä en ole varma. Oikeuslaitos on kuitenkin lähtenyt useissa tapauksissa tuomitsemaan sananvapauden käyttäjiä. Esimerkiksi Susan Ruususelle ja hänen kustantajalleen Pääministerin morsian -kirjasta annettu tuomio ei ollut mistään kotoisin.”

”Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut 15 päätöstä, joissa Suomen on katsottu loukanneen sananvapautta. Esimerkiksi Ruotsi on saanut vain kaksi tuomiota.”

Kuva Hannu Lindroos.

Päivitetty 26.10.2010: Lähdesuoja on mahdollista murtaa esitutkinnassa vain, jos tutkittavana on rikos, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta. Oikeudenkäynnissä murtaminen on mahdollista myös, jos asia koskee tietoa, joka on annettu vastoin sellaista salassapitovelvollisuutta, jonka rikkomisesta on erikseen säädetty rangaistus.