Tutkimus: Lukiolaiset kaipaavat vapautta ja viihtyvyyttä
Lukiolaisten mielestä tärkeintä koulussa on viihtyminen ja yhteishenki. Pääasia, että kaikki tulevat hyvin toimeen keskenään, eikä ketään syrjitä.
Pääsääntöisesti lukiolaiset ovat tyytyväisiä opetuksen tasoon. Valinnanvapautta ja itsenäisen työskentelyn mahdollisuutta kaivattaisiin kuitenkin enemmän, arvelee 70 prosenttia lukiolaisista. Tämä selviää tutkimuksesta, jonka Suomen lukiolaisten liitto julkisti tänään yhdessä opetusministeriön kanssa.
Kyselyyn vastasi 3700 lukiolaista ja 3850 korkeakouluopiskelijaa.
Noin kolmasosa lukiolaisista kokee, että pakollisia kursseja on liikaa. Yliopisto-opiskelijat sen sijaan hyväksyivät pakollisten määrän yleissivistyksen varjolla.
Jotkut lukiolaiset pitivät ylioppilaskirjoituksia tärkeimpänä mittarina tulevaisuuden menestystä ajatellen. Sen sijaan monet korkeakouluopiskelijat kritisoivat kirjoitusten liiallista painottamista opetuksessa: sen sijaan, että keskityttäisiin varsinaiseen oppimiseen, opetellaan kuinka jokin asia esitettäisiin ylioppilaskokeessa.
Lukion ajateltiin myös antavan jonkin verran myös työelämävalmiuksia. Amk-opiskelijat toivoivat työelämälähtöisyyttä kursseihin muita enemmän. Yliopistolaiset taas katsoivat, että työelämää varten ehtii valmentautua myöhemminkin.
Yleissivistys on kuitenkin lukio-opetuksen kantava arvo. Yliopisto-opiskelijat peräänkuuluttivat erityisesti kriittisen ajattelun taitoa, mikä taas ei noussut lukiolaisten tärkeysjärjestyksessä kovinkaan korkealle.
Tulevaisuuteen valmistautumista pidettiin myös tavalla tai toisella tärkeänä. Jotkut keskittyivät vastauksissaan yleisesti vastuuntunnon, sosiaalisuuden ja aikataulun noudattamisen oppimiseen, toiset taas toivoivat pikemminkin ammatinvalinnanohjausta.
Tukeeko valinnanvapaus yleissivistystä?
Lukion suunta 2009 -tutkimuksen julkistamistilaisuudessa puhuivat tänään muun muassa kansanedustajat Ilkka Kantola (sd) ja Bjarne Kallis (kd), valtiosihteeri Risto Volanen sekä sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo.
Bjarne Kallis kiitteli lukiolaisten suurta opiskeluviihtyvyyttä, mutta toivoi, että kansainvälisyyteen kiinnitettäisiin kouluissa enemmän huomiota. Raija Vahasalo puolestaan peräänkuulutti opiskelijaterveydenhuollon tärkeyttä.
Kantola kommentoi lukiolaisten valinnanvapauden kaipuuta: ”Jos yhteiset pakolliset kurssit vähenevät, kuinka kapealla sivistyspohjalla ylioppilaat silloin seisovat?”
Kantola pohti, auttaisiko valinnaisten aineiden lisääminen, kun opiskelijat tekevät valintoja tulevaa uraa ajatellen.
Risto Volanen taas ihmetteli, kuinka opiskelijat pitävät lukion yleissivistävyyttä tärkeänä, mutta haluaisivat kuitenkin vähentää pakollisten kurssien määrää. Monien lukiolaisten mielestä esimerkiksi uskonnon, elämänkatsomustiedon, äidinkielen ja pitkän matematiikan pakollisia kursseja on liikaa.
Opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) on pohtinut julkisuudessa, saavutetaanko yleissivistys lukion nykyisillä pakollisilla oppiaineilla, vai voisiko kursseja vähentää. Samalla hän on toivonut, että ylioppilaskokeiden tuloksilla olisi enemmän merkitystä, kun opiskelijat hakevat korkeakouluihin.
Samoja asioita selvittää opetusministeriön asettama työryhmä, joka esittelee työnsä tulokset ensi syksynä.