Tutkija ruoskii Guggenheim-hanketta: ”Se pitää Suomea kylmänä ja ilottomana ja itseään vapahtajana”

Kansa maksaa lystin, jos yltiöoptimistiset kävijämäärät eivät toteudu, arvioi Leena-Maija Rossi.

Ateneum
Teksti
Mikko Huotari

Haave Guggenheimista on vaikea tapettava. Se torpattiin jo yhden kerran vuonna 2012, mutta Helsingin kaupunginhallitus päätti 23. marraskuuta äänin 8–7 hyväksyä esityksen Guggenheim-museon rakentamisesta Helsinkiin.

Tiukan äänestyksen jälkeen esitys menee kaupunginvaltuustoon, joka päättää museohankkeesta 30. marraskuuta.

Guggenheimille on varattu tontti Helsingin Etelärannasta. Museon rakennushanke maksaisi 130 miljoonaa euroa, josta 80 miljoonaa kuittaisi Helsingin kaupunki. Loput kustannettaisiin yksityisellä rahoituksella ja museon omilla tuloilla.

Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin johtajana toiminut Leena-Maija Rossi ei innostu Guggenheim-hankkeen henkiin herättämisestä. Vastikään Suomeen tutkijaksi palanneen Rossin mielestä Guggenheim on tehnyt huonosti kotiläksynsä helsinkiläisestä kulttuurikentästä.

”Siellä ei vieläkään tiedetä, kuinka vireä tämä kenttä on, vaan pidetään kolkkona ja ilottomana, jonne Guggenheim tuo vapahtajana kulttuurin”, Rossi sanoo. ”He eivät usko suomalaiseen kulttuuriin ja taiteeseen, joka tosiasiassa on hyvinkin kansainvälistä.”