Toimittaja eristäytyi 24 tunniksi kelluntatankkiin ilman ärsykkeitä – ”Tunnen olevani keskellä kaaosta”

Piilaakson yrittäjät hakevat kelluntatankeista vastapainoa kiireiselle liike-elämälle. Myös jotkut huippu-urheilijat kelluvat ennen suuria koitoksia.

aistit
Teksti
Juho Rautiainen

Siistin kylpyhuoneen keskellä makaa soikea hiilikuitutankki. Huoneen sininen valo kiiltää valkoisesta pinnasta. Yritän tuloksetta saada mieleeni, mistä tieteiselokuvasta näky minua muistuttaa. Astun sisään höyryävään tankkiin ja istun alastomana matalaan suolaveteen.

Kansi sulkeutuu niin hitaasti, että se tuntuu lopulliselta. Ympäröivän huoneen automaattinen valaistus kajastaa kannen raosta vielä hetken, mutta pian pimeys on täydellistä. Käyn makaamaan kehonlämpöiseen veteen ja tunnustelen uutta ympäristöäni.

Matalatempoinen musiikki auttaa tasaamaan hengitystä ja tekee tilanteesta miellyttävän. Rentoutuminen on kuitenkin yllättävän vaikeaa. Lihakseni yrittävät vastustella antautumista veden kannateltavaksi, niskani kaikkein eniten. Vähitellen pääni painuu alas ja ajattelen tietäväni, miltä vauvasta tuntuu, kun se ei vielä osaa kannatella päätään.

Kun kelluntaa on kestänyt kymmenisen minuuttia, alkaa niskani rentoutua ja hengittäminen tuntuu nautinnolliselta. Veden alla mystisesti kuuluva heleä musiikki on muuttunut huomaamattomaksi taustaksi. Olen tyynellä järvellä kelluva lumpeenlehti. Tunnen pyöriväni hitaasti ympäri, vaikka tiedän sen olevan mahdotonta.

Ulkona on alkamassa kesäinen aamu. Katu, jolla päivän ensimmäiset työmatkalaiset kiiruhtavat, on vain muutamien metrien päässä. Nyt se kuitenkin tuntuu toiselta todellisuudelta.