Tietosuojavaltuutettu: ”Jotkut tietojärjestelmät ovat niin sanotusti syvältä”

Reijo Aarnion mielestä Suomessa on hyvät lait, joita kukaan ei osaa noudattaa.

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Yksinhuoltajaäiti haki harrastetukea tyttärelleen, joka kirjattiin lastensuojelun asiakkaaksi, Suomen Kuvalehti kertoi viime viikolla. Juttu on herättynyt ihmetystä, miten väärä tieto päätyy eri rekistereihin, kuinka kauan ne siellä ovat ja miten ne voi poistaa.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio ei luonnollisesti voi asiaa tarkemmin selvittämättä ottaa antaa siihen, onko jutussa olleen Kaisan tapauksessa toimittu laillisesti.

”Hyvä hallinto edellyttää kaikkien kuulemisen. Kaisan tai [jutussa myös kuullun] Martin kertomus on yhden henkilön näkökulma, eikä sitä ole tarpeen kiistää.”

Aarnion mielestä yleinen olettama on se, ettei tieto kulkisi viranomaisten välissä ja että salassapito estäisi tiedonkulun.

”Artikkeli toi kuitenkin esiin myös sen, etteivät kansalaisen omat oikeudet aina toteudu. Kyse on Kaisan tiedollisista oikeuksista.”

Aarnio tarkentaa, että kansalaisella on henkilötietolain ja julkisuuslain mukainen tarkastusoikeus tietoihinsa, oikeus huolehtia hänestä kirjattujen tietojen olevan oikein ja oikeus tarvittaessa vaatia virhe korjattavaksi.

Kansalaisella on oikeus tietää sekin, onko hänet merkitty johonkin tiettyyn rekisteriin vai ei. Rekisterinpitäjän velvollisuus on auttaa asiakastaan kirjausten kanssa.

 

Kuitenkin käytännössä virheiden oikaisu on monimutkaista, jopa mahdotonta. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio tietää, että tietojärjestelmissä ja niiden johtamisessa on vakavia vinoutumia.

”Järjestelmiä johdetaan huonosti eikä osaamisen resursointiin kiinnitetä huomiota. Jotkut tietojärjestelmät ovat niin sanotusti syvältä.”

Aarnion mukaan rekisterinpitäjien käytännöt vaihtelevat jopa kunnittain.

”Suomessa on hyvät lait, joita kukaan ei osaa noudattaa. Esimerkiksi perhesurmien oikeudellisesta analyysista ilmenee, että viranomaiset sukkuloivat lainsäädäntökehikossa, jota he eivät itsekään ymmärtäneet. Kansanedustajat eivät hekään aina ole kartalla siitä, millaisia lakialoitteita he allekirjoittavat.”

 

Tietosuojavaltuutetun kansalaisilta saamat yhteydenotot ja kantelut ovat lisääntyneet tasaisesti. Aarnion mielestä tietosuojaongelmiin on ratkaisu: hallinnon läpinäkyvyys.

Lainsäätäjän vastuulla on yhdenmukaistaa säädökset. Myös tietojärjestelmien arkkitehtuurista on huolehdittava.

”Ja kouluissa tulisi valmentaa tietoyhteiskuntaan opettamalla, mitä tarkoittaa kansalaisen informaatio-oikeus”, Aarnio lisää.

Hän on eri linjoilla sisäministeri Päivi Räsänen (kd) kanssa siitä, että nykyiset salassapitosäädökset estäisivät ihmisten auttamista ja kärjistäisivät ongelmia.

Aarnio korostaa, että salassapitosäännökset on tehty kansalaisen eduksi ja ne ovat juuri sellaiset kuin eduskunta on ne hyväksynyt.

”Niiden tarkoituksena on rakentaa luottamuksellinen suhde kansalaisen ja palvelunantajan välille sekä suojata tätä suhdetta sivullisilta. Hallinto vain on kaikessa vertikaalisessa siilomaisuudessaan itse rajannut muut apua tuottavat sivullisiksi. Jos salassapitoa on välttämätöntä raottaa, sen pitää tapahtua ihmisen eduksi.”