Tiedeväki pitää yliopistouudistusta epäonnistuneena
Matti Vanhasen (kesk) toisen hallituksen kaudella toteutettu yliopistouudistus saa yliopistoissa työskenteleviltä murskatuomion.
Opiskelijat osoittivat mieltään innovaatioyliopistohanketta vastaan 23. toukokuuta 2008 eduskuntatalon edessä ennen eduskunnassa käytyä välikysymyskeskustelua. Kuva Vesa Moilanen / Lehtikuva.
Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton tänään julkistaman kyselyn mukaan vain joka kymmenes yliopistoissa työskentelevä pitää uudistusta onnistuneena. Selvästi yli puolet arvioi sen onnistuneen melko tai erittäin huonosti.
Vajaan vuoden voimassa ollut uudistus teki yliopistoista joko itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiöläin mukaisia säätiöitä. Samalla ne irrotettiin valtion budjettitaloudesta. Hallituksiin tuli huomattava edustus yliopistojen ulkopuolelta, ja henkilöstön virkasuhteet muuttuivat työsopimussuhteisiksi.
Uudistuksesta ei pidetä juuri missään päin Suomea. Kaikkein tyytymättömimpiä siihen ollaan Itä-Suomen ja Helsingin yliopistoissa, missä noin kolme neljäsosaa antoi sille kehnon arvosanan. Ruotsinkielinen kauppakorkeakoulu Hanken oli ainoa paikka, missä uudistus sai enemmän kiitosta kuin moitteita.
Eri tieteenalojen edustajista kriittisimpiä olivat liikuntatieteilijät ja kasvatustieteilijät. Vähiten valittamista oli puolestaan teknistieteellisten ja taideteollisten alojen edustajilla. Hekin näkivät silti uudistuksessa enemmän huonoa kuin hyvää.
Professorien mielipiteet eivät juuri poikenneet muiden henkilöstöryhmien käsityksistä. Heistä löytyi jopa hieman enemmän uudistukseen tyytymättömiä kuin koko vastaajajoukosta.
Yliopistouudistuksen kielteisimpinä seurauksina pidetään akateemisen vapauden vähentymistä, hallinnollisten tehtävien lisääntymistä ja määrärahojen pienentymistä. Yli kaksi kolmasosaa arvioi yliopistojen työilmapiirin heikentyneen. Enemmistö jaksaa työssään huonommin kuin ennen ja pystyy keskittymään entistä heikommin ydintehtäviinsä.
Lähes puolet piti kaikesta huolimatta yliopistoa edelleen hyvänä työpaikkana. Tyytyväisimpiä ollaan Hankenilla, Teatterikorkeakoulussa ja Vaasan yliopistossa, tyytymättömimpiä vastaavasti Itä-Suomen, Turun ja Oulun yliopistoissa.
Tutkimuksesta käy myös ilmi, ettei yliopistoissa olla edes kovin hyvin perillä yliopistouudistuksen tavoitteista. Vain joka kymmenes sanoo tuntevansa sen sisällön erittäin hyvin. Melko hyvin sen tuntee kolmasosa, kohtalaisesti 40 prosenttia ja melko huonosti 15 prosenttia.
Loka-marraskuussa toteutettuun kyselyyn vastasi kaikkiaan 2386 opettajaa, tutkijaa, kirjastonhoitajaa ja informaatikkoa kaikista Suomen yliopistoista. Runsas kolmasosa heistä oli vakituisessa työsuhteessa, ja professoreita oli vajaa neljäsosa. Tuloksen virhemarginaali on vajaat kaksi prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.