Terveydenhoito kaipaa yksilöimistä: lääkärille molekyylitason tietoa potilaista

lääkärit
Teksti
Hannele Jäämeri
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Jonathan Knowles
Professori Jonathan Knowles osallistui 16. maaliskuuta 2010 Suomen molekyylilääketieteen instituutin tilaisuuteen, jossa kerrottiin tutkimustuloksia suomalaisten geeniperimästä. Kuva Sari Gustafsson / Lehtikuva.

Tällä hetkellä useimmat samaa sairautta sairastavat potilaat hoidetaan samalla tavalla. Mutta hoito tehoaa eri tavoin, koska olemme yksilöitä. Keskimäärin kolmannes syöpähoidoista auttaa potilasta. Kaksi kolmesta potilaasta saa hoidon turhaan tai siitä on hänelle jopa haittaa.

Ongelma tämän päivän terveydenhoidossa ei olekaan hoitojen ja lääkkeiden puute, vaan se että emme tiedä tarpeeksi hyvin mikä hoito sopii kenellekin.

Sairauksia on totuttu tarkastelemaan oireiden tai esiintymispaikan mukaan. Puhumme rintasyövästä, vaikka joku rintasyöpä voi ominaisuuksiltaan olla lähempänä vatsasyöpää kuin toista rintasyöpää.

Uusi tarkastelutapa on katsoa sairautta potilaan perimän ja taudin molekyylitason ominaisuuksien perusteella ja valita hoito näiden tietojen pohjalta. Joissain tilanteissa näin jo tehdäänkin ja uusia teknologioita voidaan jo soveltaa esimerkiksi syövän hoitopäätösten apuna.

“Olemme murroskohdassa”

Professori Jonathan Knowles on yksilöidyn terveydenhoidon edistämiselle omistautunut asiantuntija, joka parhaillaan työskentelee Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM:ssä.

Knowlesin mukaan Suomella on mahdollisuus antaa potilaille parempaa hoitoa jo nyt, ja sitä mahdollisuutta pitää käyttää. Sen lisäksi biotekniset yrityksemme voivat saada paljon hyötyä, jos lähdemme liikkeelle ajoissa.

Jonathan Knowles on molekyyligeneetikko, jolla on vankka tausta tieteessä ja tutkimuksessa, mutta hän tuntee hyvin myös lääketeollisuuden. Suomeen hän tuli sveitsiläisen lääketehtaan Hoffmann-La Rochen tutkimusjohtajan pallilta.

Aikanaan hän työskenteli kymmenen vuotta Suomessa VTT:n palveluksessa ja on parhaillaankin Biotekniikan instituutin tieteellisen johtoryhmän puheenjohtaja.

Jonathan Knowles puhui yksilöidystä terveydenhoidosta Helsingissä Laboratoriolääketiede 2010- tapahtumassa viime viikolla. Hän kiertää jatkuvasti luennoimassa eri puolilla maailmaa. “Voin vakuuttaa, että asia kiinnostaa kaikkialla.”

“Olemme eräänlaisessa murroskohdassa”, Knowles sanoo. “Nyt on toteutunut asioita, joista viisi vuotta sitten vain unelmoimme. Ja kehitys jatkuu nopeana.”

Knowles kertoo esimerkin syöpähoitojen alueelta. Viime viikon maanantaina Yhdysvalloissa tuli käyttöön testi, jolla eturauhassyöpä voidaan tunnistaa verinäytteestä. Pian on tulossa vastaava testi rinta- ja paksusuolen syöpään, ensi keväänä toivottavasti myös keuhkosyöpään.

Syövän tunnistamisen lisäksi verestä voi nyt myös testata eri lääkehoitojen sopivuutta. Tämä vähentäisi turhia hoitoja ja varoittaisi tutkittavalle potilaalle suorastaan vahingollisista hoidoista.

Useimmat syöpähoidot ovat elimistölle varsin raskaita ja tehottomat hoidot kuluttavat potilaan voimia. Toisaalta uusien syöpähoitojen teho on oikeaan osuessaan todella dramaattinen ja voi parantaa syövän kokonaan.

Molekyylitasolla


Jotta potilaita hoidettaisiin yksilöllisemmin, lääkärillä pitäisi olla käytössä enemmän molekyylitason tietoa potilaasta. Sitä taas ei nykyinen systeemi hänen eteensä tuota. Lisäksi lääkärillä on aina kiire, ja vanhan hoitotavan valinta on turvallisempaa.

Käytännössä uusi lähestymistapa vaatisi sairaaloilta isompia molekyylilaboratoriota ja lisäksi tietojenkäsittelyohjelmia, jotka tekisivät analyysejä ja antaisivat lääkärille ehdotuksia sopivista lääkkeistä.

“Jos sairaalat uskoisivat säästävänsä rahaa tällä menetelmällä, se kyllä toteutettaisiin”, Knowles sanoo. Hän itse uskoo vakaasti, että kokonaiskustannukset eivät lisääntyisi, sillä säästöjä tulisi muualta, kuten hyödyttömien hoitojen vähenemisestä.

Uusia toimintatapoja ei sairaaloissa oteta käyttöön ennen kuin niiden edullisuus on voitu osoittaa. Se taas on vaikeaa jos niitä ei käytetä. Uudet diagnoosimenetelmät ja lääkeanalyysit ovat niin uusia, että muualtakaan ole ehtinyt tulla näyttöä kustannustehokkuudesta.

Jonathan Knowles kannustaa suomalaisia ryhtymään nopeasti toimeen.

“Pienessä maassa on mahdollista saada tärkeät poliittiset päättäjät, virkamiehet ja asiantuntijat keskustelemaan saaman pöydän ääreen ja toimimaan nopeasti.”

“Suomessa on myös korkea tieteellinen taso. Helsingin yliopisto on tällä hetkellä viidenneksi siteeratuin tiedeinstituutti Euroopassa.”

Lisäksi Suomessa on valveutunut ja koulutettu potilaskunta.

“Se on tärkeää, sillä yksilöity terveydenhoito vaatii potilaalta ja lääkäriltä entistä enemmän yhteistyötä ja keskustelua”, Jonathan Knowles sanoo.

“Tarvitaan päättäväisyyttä ja halua organisoida asiat uudelleen. Ja suomalaisethan ovat hyviä organisoimaan.”

Lopputuloksena on paremmin hoidettuja potilaita, hän sanoo. Lisäksi Suomeen on hänen visiossaan syntynyt uusi aalto suomalaisia biotekniikan yrityksiä, jotka kehittävät uutta diagnostiikkaa nopeampaan tahtiin kuin missä muualla. Alan tiede kukoistaa ja Suomella on maine edelläkävijänä.

Geenitutkija Leena Palotie sairastui syöpään ja menehtyi. Tästä huolimatta hänen tapauksensa oli tärkeä avaus yksilöllisessä terveydenhuollossa. Lue lisää SK:sta 41/2010 (ilm. 15.10.).