Teologi Reijo E. Heinonen: Muslimit eivät vaadi, ettei islamia saa kritisoida
Uskonnoista vieraantuminen vaikeuttaa vuoropuhelua islamilaisen maailman kanssa, sanoo teologi Reijo E. Heinonen.
Reijo E. Heinonen on toiminut eurooppalaisena asiantuntijana islamilaisessa koulutus- tiede- ja kulttuurijärjestö ISESCOssa. Kuva Tatu Lertola.
Verkossa levinnyt Muhammad-video on synnyttänyt levottomuuksia eri puolilla arabimaailmaa ja vaatinut jo parikymmentä kuolonuhria. Mistä tässä kahakoinnissa on pohjimmiltaan kyse, yleisen teologian professorin tehtävästä Joensuun yliopistosta eläköitynyt Reijo E. Heinonen?
”Näen tämän laajemman kehityksen tuloksena. Täytyy palata vuoteen 2005 ja Jyllands-Postenin Muhammad-pilakuvakiistaan. Sen jälkeen Euroopassa yleistyivät äänenpainot, joilla haluttiin oikeuttaa tällaisten kuvien tekeminen sillä perusteella, että kyse olisi sananvapaudesta. Yksi olennainen asia on jäänyt Jyllands-Postenin Muhammad-pilakuvakiistan jälkeen oppimatta. Ei ymmärretä, milloin jokin kuva on toiselle osapuolelle jo niin pyhä, ettei sitä voi käyttää instrumenttina. Jumalan nimen lausuminen ja kuvan esittäminen ovat tärkeitä asioita muslimeille. Eurooppa on sekularisoitunut valtavalla vauhdilla, ja nyt on tapahtumassa selvä uskonnoista vieraantuminen.”
Muhammad-pilakuvajupakan jälkeen väläyteltiin, että äärijärjestöt käyttivät pilapiirroksia vain välineenä omien tarkoitustensa ajamiseen. Voiko Muhammad-videossa nähdä samankaltaista ilmiötä?
”En kiistä, etteikö näinkin voi olla. Länsimaiden näkökulmasta voi kuitenkin kysyä, miksi antaa tällainen mahdollisuus provokaatiolla, kun voidaan olettaa, että siitä syntyy mellakoita? Maailmanrauhaahan ei voi olla ilman, että myöskin niiden yhteisöjen, jotka edustavat syväarvoja, eli uskontojen välillä syntyy rauha ja yhteistoiminta.”
Olette itse tehnyt elämäntyönne islamilaisen ja eurooppalaisen kulttuurin vuoropuhelun edistäjänä. Millä keinoin tämä väkivalta olisi voitu välttää?
”Pitää olla dialogikompetenssia, eli kykyä käydä dialogia. Se on avainkäsite kaikkeen. Kehitys on hyvin selkeä. Jollemme saa uudenlaista ymmärtämystä uskontojen toiminnasta ja merkityksistä, tällaiset rikollistyyppiset ylilyönnit yleistyvät.”
Löytyykö länsimailta ja islamilaiselta maailmalta kykyä käydä vuoropuhelua?
”Kyllä se on hyvin harvassa.”
Voiko yhdellä uskonnolla olla erioikeus vaatia, että sen uskontoa ei saa kritisoida?
”Eivät muslimit sitä vaadi, vaan kyse on siitä, millä tavalla kritiikkiä esitetään. Sivistyneelle muslimille ei tulisi mieleenkään kritisoida Jeesusta. Se on kamala ajatus. Jari Tervon ehdotus siitä, että muslimit laittaisivat internetiin hävyttömän pätkän Jeesuksesta kertoo, miten vähän me tunnemme islaminuskoa. Kritiikki on aivan eri asia kuin loukkaaminen.”
”Ongelmana on pitkälti se, että katutasolla vaikuttavat ne muslimit, jotka haluavatkin provosoitua. Varsinainen islam sanoutuu irti väkivallasta, sitten on se joukko, joka hyötyy väkivallasta.”
Islamilainen maailma on hyvin epäyhtenäinen. Miten näin hajanaisen alueen kanssa voi käydä vuoropuhelua?
”Ei ole olemassa vain yhtä islamia, vaan useita islameja. Niistä täytyisi löytää se ydin, joka sopii myöskin eettisesti eurooppalaisiin perusarvoihin. Mustafa Ceric on kirjoittanut eurooppalaisten muslimien julistuksen, joka on valmis ohjelma siitä, miten islamia pitäisi reformoida. Euroopalla on tässä hyvin tärkeä rooli, koska meille tulee tänne erilaisia muslimivirtauksia.”
Kuka olisi islamilaisesta maailmassa se osapuoli, jonka kanssa länsimaiden pitäisi alkaa käydä vuoropuhelua?
”Sitä pitää käydä kaikilla tasoilla. Kansalaisjärjestöjen, koulujen opettajien, yliopistojen opettajien, kirkkojen ja uskontojen johtajien kanssa ja kesken. Dialogia ei voi nimetä vain yhdelle tasolle, koska kun yksi paikka korjataan, niin toinen repeää.”