Pullojen kierrätys uusiksi

Eu-maiden on rakennettava pantillinen palautusjärjestelmä pulloille ja tölkeille vuoteen 2030 mennessä. Virallisesti puhutaan EU:n pakkauksia ja pakkausjätettä koskevasta asetuksesta (PPWR).

Suomalaisille panttijärjestelmässä ei ole mitään uutta, sillä ensimmäiset pantilliset lasipullot pestiin ja täytettiin uudelleen Suomessa jo 1950-luvulla, kun Coca-Cola rantautui Helsingin olympialaisiin ja osaksi juomakulttuuriamme.

Nykyään Suomen panttijärjestelmässä kierrätetään yli 97 prosenttia juomapakkauksista. Kierrätettäviä pakkauksia on noin 2,3 miljardia vuodessa. Pantteja maksettiin suomalaisille viime vuonna yli 360 miljoonaa euroa.

Uusi asetus aiheuttaa päänvaivaa Suomessa, sillä kauppojen ja ravintoloiden on asetettava kuluttajien saataville vähintään kymmenen prosenttia uudelleenkäytettäviä pulloja.

Nyt suomalaisessa panttijärjestelmässä on käytössä pelkästään kertakäyttöisiä juomapakkauksia, sillä tölkit ja muovipullot puristetaan kokoon ja lasipullot murskataan. Käytännössä Suomessa kiertävät raaka-aineet.

Suuria panimoita edustava Panimoliitto ja muun muassa Keskoa, S-ryhmää ja Lidliä edustava Päivittäistavarakauppa ry ovat laskeneet, että asetus tulisi maksamaan kaupalle ja juomateollisuudelle uusien investointien kautta satoja miljoonia euroja.

Käytännössä kauppojen pullonpalautustiloja ja hyllytilaa täytyy laajentaa. Lasipullot täytyy kaupan takatiloissa kerätä pullokoreihin, koska materiaali on särkyvää.

Juomateollisuuden täytyy puolestaan rakentaa uusia pullotus- ja pesulinjastoja, lisätä varastotilaa ja itse pakkauksia. Kustannuksia nostavat myös kuljetukset, eikä niiden aiheuttamaa ilmastorasitetta ole otettu huomioon.

Panimoliiton toimitusjohtaja Lasse Pipinen ja Päivittäistavarakaupan ry:n johtava asiantuntija Katriina Jaakkola kuvailevat asetuksen tavoitetta hyväksi, mutta Suomen näkökulmasta järjettömäksi.

Käytännössä satojen miljoonien eurojen investoinnit valuisivat jo valmiiksi kalliisiin kuluttajahintoihin.

”Kansantalouden kannalta satojen miljoonien eurojen sijoittaminen investointeihin, jotka johtavat luonnon kannalta nykyistä huonompaan lopputulokseen, on täysin järjetöntä”, Jaakkola tiivistää.

Kaupan ja juomateollisuuden etujärjestöt ovat lobanneet suomalaista virkakoneistoa ja poliitikkoja, jotta Euroopan komissio antaisi Suomelle poikkeuksen.

Poikkeusta voisi perustella komissiolle muun muassa ympäristö- ja taloussyillä.

Lobbarit ovat informoineet asiasta ympäristöministeri Sari Multalaa (kok), joka heidän mukaansa kannattaa poikkeusta.

Suomalaisten poliitikkojen ja virkamiesten pitäisi kuitenkin käyttää asiassa kovempaa ääntä EU-komission suuntaan, kaupan ja teollisuuden edustajat sanovat.

Näyttääkin siltä, että suomalaisten lobbaus on epäonnistunut, ainakin toistaiseksi.

Komissio on paraikaa laatimassa pakkausasetuksesta soveltamisohjetta kaikille jäsenmaille. Samaan aikaan ympäristöministeriö laatii kansallista lainsäädäntöä.

Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Tarja-Riitta Blaubergin mukaan ministeriö on selittänyt komissiolle ”Suomen erityispiirteitä” ja asiaa on tuotu ”vahvasti esille”.

Komissiolla on aloiteoikeus säädösten valmistelussa. Tilanne on Suomen kannalta ongelmallinen, sillä pakkausasetuksessa ei ole säädetty mitään poikkeusten hakuprosessia.

Suomen panttijärjestelmässä on nyt yli 35 000 erilaista juomatuotetta ja määrä lisääntyy yli 2000:lla nimikkeellä vuosittain.

Palpa eli Suomen Palautuspakkaus Oy on suomalainen yritys, joka hoitaa pullonpalautusta. Sen mukaan Suomi on maailman kärkimaita juomapakkausten kierrättämisessä.

Palpan omistavat suuret juomateollisuuden ja kaupan alan yritykset, kuten Hartwall, Olvi, Kesko ja S-ryhmä.

Pohjoismaiden lisäksi pantti- ja palautusjärjestelmä on käytössä ainakin Saksassa, Itävallassa, Romaniassa ja Espanjassa.

Useissa Keski-Euroopan maissa hyödynnetään lasipullojen uudelleenkäyttöä. Se on lyhyiden etäisyyksien vuoksi tehokasta.