Täsmätyöläiset tulevat

kiinalaiset
Teksti
Karri Kokko
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
kiinalaista työvoimaa suomessa

Suomalaisyritykset hankkivat Kiinasta ammattityövoimaa, koska sitä ei löydy enää kotimaasta.
Matkanjohtaja Jouni Räihä ja ryhmä vasta Suomeen saapuneita kiinalaisia Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Teksti Teppo Tiilikainen Kuva Petri Kaipiainen

Helsinki-Vantaan lentoasema, tiistai-ilta kello 23.10. Finnairin vuoro Tukholmasta on juuri laskeutunut 45 minuuttia myöhässä.
Koneessa on ryhmä kiinalaisia siivoojia, jotka ovat lentäneet Pekingistä Tukholman kautta Helsinkiin.

Yksi 23-vuotias mies ja yhdeksän 20-40-vuotiasta naista. Heidät on palkattu eteläsuomalaisiin hotelleihin paikkaamaan pahenevaa työvoimapulaa.

Matkanjohtaja Jouni Räihä ohjaa kiinalaiset halliin odottamaan matkalaukkuja. Passit ja muut paperit tarkastettiin jo Tukholmassa, kun ryhmä tuli Shengen-alueelle, jossa on yhteinen rajavalvonta.

“Matka meni muuten hyvin, mutta jouduimme menemään Tukholmassa vielä erikseen lähtöselvitykseen. Meille väitettiin Pekingissä, etteivät matkalaukut menisi suoraan Helsinkiin”, Räihä sanoo.

Jouni Räihä on koulutuspalveluja tarjoavan Prokura-yhtiön edustaja Kiinassa. Hän kouluttaa yhdessä isänsä Heino Räihän ja vaimonsa Chao Dingin kanssa kiinalaisia työntekijöitä Suomen työmarkkinoille. Äiti Merja Räihä johtaa yhtiön toimintaa Suomessa.

Kiinalaiset vaikuttavat hämmentyneiltä. He ovat käyneet kotiseudullaan lyhyen englannin kielen kurssin suomalaisen työnantajansa toivomuksesta, mutta nyt kaikki tuntuu uudelta ja oudolta. Matkaan päästiin lopulta yllättävän nopeasti sen jälkeen, kun Suomen viranomaiset olivat myöntäneet heille Pekingissä viisumit ja oleskeluluvat.

Merja Räihä ottaa aulassa ryhmän komentoonsa. Hän kertoo, että työsopimukset on määrä kirjoittaa seuraavana päivänä. Kiinalaisille on vuokrattu Helsingistä kaksi kolmen huoneen asuntoa, joissa on kaikki perusmukavuudet.

Jo hetken keskustelun jälkeen käy selväksi, etteivät nämä siivoojat ole tyypillisiä siirtotyöläisiä, jotka tulevat Suomeen lyhyelle muutaman viikon tai kuukauden työkeikalle. He aikovat jäädä pitkäksi aikaa, jos töitä riittää.

“Olen valmis jäämään vaikka 20 vuodeksi”, 26-vuotias Wang Ping vakuuttaa.

Wang osaa suomea vain muutaman sanan, mutta hän puhuu auttavaa englantia. Hän suhtautuu muuttoon luottavaisesti, vaikka hänen miehensä ja kuusivuotias poikansa jäivät toistaiseksi Kiinaan.

“Aion tehdä kovasti töitä, se hävittää ikävän”, hän sanoo.

“Sitä paitsi perheeni tulee varmaankin perässä, kun saan ensin asiat kuntoon täällä.”

Ryhmän ainoa mies, 23-vuotias Liu Liang asui Kiinassa isänsä ja äitinsä kanssa. Hän aikoo jäädä Suomeen ainakin kolmeksi vuodeksi, jotta saisi kerättyä rahaa omaan asuntoon.

“Suomesta saa hyvää palkkaa, kun tekee paljon töitä”, hän sanoo.

Liu ja Wang ovat kotoisin Mianyangin kaupungista Sichuanin maakunnasta, joka sijaitsee Keski-Kiinassa. Voimakkaat maanjäristykset surmasivat alueella toukokuussa lähes 90 000 ihmistä, mutta Mianyangin kaupunkikeskus säästyi pahimmilta tuhoilta.

Suuriman vaaran muodosti maanjäristyksen aiheuttama tulvajärvi, joka uhkasi purkautua kaupunkiin. Sen vuoksi yksi siivoojista evakuoitiin viikoksi juuri ennen matkaa, ja hänellä oli vaikeuksia päästä hakemaan kotoaan matkatavaroita.

Jatkokoulutusta aikuisille

Kiinalaisia siivoojia on tuotu Suomeen aikaisemminkin, eivätkä pelinsäännöt tunnu olevan kaikille täysin selvät. Poliisi tutkii parhaillaan Sol Palveluiden viime vuonna palkkaamien kiinalaissiivoojien työsopimuksiin liittyviä epäselvyyksiä. Kiinalaisten epäillään joutuneen maksamaan jopa 8 000 euron välityspalkkioita työpaikoistaan.

Merja Räihä vakuuttaa, etteivät väärinkäytökset ole mahdollisia Prokuran kohdalla, koska yhtiö valitsee itse koulutukseen hyväksytyt kiinalaiset ja paikallinen kauppakamari määrittää palkkioiden tason.

Hänen mukaansa kiinalaiset maksavat koulutuksestaan ja muista järjestelyistä kiinalaiselle työnvälitysfirmalle noin 3 000 euron välityspalkkion, josta Prokuran osuus on koulutusjakson pituudesta riippuen 800-1 400 euroa.

“Prokuran kautta rekrytoidut työntekijät kertovat pystyneensä säästämään perityn summan 4-6 kuukaudessa. Tässä on ollut tärkeää se, että heidät on opetettu elämään säästeliäästi Suomessa ja heille on pyritty hankkimaan mahdollisimman edullinen asunto mahdollisimman läheltä työpaikkaa”, Merja Räihä sanoo.

Merja Räihän perustama Prokura on yksityinen perheyritys, joka tarjoaa aikuiskoulutusta muun muassa Helsingissä, Karkkilassa, Lohjalla ja Vihdissä. Ohjelmassa on merkonomien oppisopimuskoulutusta, myynnin ammattitutkintoja sekä käytännön liike-elämän koulutusta yliopistoista ja korkeakouluista valmistuneille.

Viime vuonna yhtiö laajensi toimintansa Kiinaan. Toimitusjohtaja Räihän mukaan ajatus syntyi pari vuotta sitten, kun he ryhtyivät etsimään töitä hänen Suomeen muuttaneelle miniälleen Chao Dingille.

Räihä sai miehensä innostumaan hankkeesta. Heino Räihä irtisanoutui vakituisesta työpaikastaan ja muutti Kiinaan, jossa hän alkoi luoda suhteita paikallisiin oppilaitoksiin sekä kauppakamariin.

Prokuran toiminta keskitettiin Chao Dingin kotiseudulle Mianyangiin ja Šehongiin, koska hän tuntee alueen ja ihmiset. Kaupungeissa on yhteensä kuusi miljoonaa asukasta.

“Heidän joukossaan on tuhansia ammattimiehiä- ja naisia, jotka ovat valmiita lähtemään töihin ulkomaille”, Merja Räihä vakuuttaa.
Hän myöntää, että kiinalaisten kouluttaminen Suomen työmarkkinoille tuntuu äkkiseltään uhkarohkealta bisnesidealta. Toisaalta kysymys oli jo vuosia toimineen yrityksen laajentamisesta Kiinaan. Sen riskin ovat ottaneet monet muutkin.

“Olen syntynyt yrittäjäperheeseen ja toiminut yrittäjänä jo pitkään. Yrittäjän pitää olla rohkea”, Merja Räihä sanoo.

Lue lisää SK:sta 27/2008.

Lue myös venäläisistä marjanpoimijoista Suomessa:

Hillamotissa (pdf; SK 31/2006)
Äkkilähtö Uralille (SK 35/2006)