Kuri ja empatia kasvatuksessa
Virallisissa kasvatustavoitteissa koulun päämääräksi asetetaan muun muassa demokraattisten ja sivistystä arvostavien ihmisten kasvattaminen. Jotta tässä onnistuttaisiin, on vaikea uskoa, että pelkkä kurinpalautus olisi se mitä kouluissa kaivataan, kirjoittavat Ville Mäki ja Perttu Männistö.
7
MIN
Teksti on julkaistu ensi kertaa Kanavassa 8/2024. Kanava on mielipidelehti, jonka kirjoitukset edustavat kirjoittajan omaa näkemystä.
Koulua ja kasvatusta käsittelevässä julkisessa keskustelussa on viime vuosina korostunut kurin haikailu. Vuoroin kritisoidaan niin itseohjautuvaa oppimista kuin opettajien toimintamahdollisuuksien vähyyttä – kännykkäkieltoa koskevaa keskustelua unohtamatta. Esimerkiksi Yleisradion 2018 laatiman koulukyselyn vastaajista 74 prosenttia halusi kovempaa kuria luokkahuoneisiin; opettajista 66 prosenttia kannatti sitä, oppilaiden huoltajista 81 prosenttia ja oppilaista 56 prosenttia. Yleinen teesi näyttää olevan selvä ja voidaan muotoilla seuraavasti: kouluun pitää tuoda kurinpalautus.
Näihin teemoihin tartuttiin myös osana viimekesäistä Jyväskylän Kesä -tapahtumaa järjestetyssä kasvatuspaneelissa, jossa pohdittiin kuria ja empatiaa suhteessa tämän päivän kasvatukseen. Tavoitteemme on tässä tekstissä jatkaa kyseisessä paneelissa aloitettua hedelmällistä keskustelua.
