Miksi keskusta on?
Keskustan puoluekokous valitsee uuden puheenjohtajan Jyväskylän puoluekokouksessa 15. kesäkuuta. Keskustavaikuttajat Seppo Kääriäinen, Ossi Martikainen ja Pekka Perttula pohtivat Kanavassa ilmestyneessä esseessään puolueen tarkoitusta.
Ymmärtääkseen keskustan vaikeuksia ja tulevaisuushaasteita on paikallaan tarkastella laajemmin lähimenneisyyden sekä tämän päivän yhteiskunnallisia ja poliittisia tapahtumia ja virtauksia. Identiteettipolitiikka kantaa hedelmää: puolueiden perinteiset rajat ja puoluekenttää jäsentävät akselit siirtyvät ja kallistelevat.
Osa puolueista näyttää kestävän toisia paremmin sisällään oman erityisyytensä nimiin sitoutuneita fraktioita. Mutta mitä enemmän puolue muuttuu erilaisten erityisryhmien ”kongressiksi”, sitä vähemmän sillä on tunnistettavuutta.
Jos Suomen puolueiden kannatusta katsoo pidemmällä aikajänteellä, voi tulkita kunkin ny- kyään suuren ja keskikokoisen puolueen nousuissa ja laskuissa vaiheita, joissa sisäinen heterogeenisyys näyttäytyy vahvuutena, kunnes kääntyy haitaksi.
Puoluekentän läpi kulkevat kansan mielipiteiden virtaukset ovat alkaneet tarttua taas yksiin paremmin kuin toisiin: dominanssi on siirtynyt oikealle. Kokoomus johtaa nyt nojaten kahteen konservatiivisen oikeiston puolueeseen ja monivärisen Rkp:n tukeen. Kokoomus on muuttunut ajan saatossa vähemmän kuin ne puolueet, joiden kanssa se nyt johtaa.
