Talvivaara opettaa: Kaivosten ympäristöasiat tulisi keskittää yhteen virastoon

PUHEENVUORO: Kaivostoiminnassa on ollut muitakin vakavia vesiongelmia, kirjoittaa Ilkka Savolainen.

kaivostoiminta
Teksti
Ilkka Savolainen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Talvivaara oli alun perin hyvin myönteinen uutinen Kainuusta. Suuren työttömyyden alueelle oltiin saamassa taloudellista toimintaa ja satoja uusia työpaikkoja, kerrannaisvaikutuksiltaan yli tuhat.

Myös käytettävä uusi teknologia – bioliuotus – kuulosti hyvältä. Uuden teknologian mittakaavan laajentaminen Talvivaaran laajuuteen ei tietenkään ollut suoraviivaista, mutta se saatiin pääpiirteissään onnistumaan.

Sitten alkoi kuitenkin tulla kielteisiä uutisia. Vesien määrä ja laatu ovat olleet Talvivaaran kaivosalueella jatkuva ongelma vuosikausia. Eikö osata laskea, paljonko alueelle sataa ja paljonko sieltä haihtuu? Erotus voidaan varastoida tilapäisesti, mutta lopulta vesi on johdettava jokiin ja järviin.

Kenellekään ei myöskään pitäisi olla yllätys, että joinakin vuosina sataa keskimääräistä enemmän. Samoin keväällä lumet sulavat, jopa Talvivaarassa. Bioliuotus haihduttaa vettä, kun se toimii (skenaario A). Mutta kun se ei toimi hyvin (skenaario B) tai se ei toimi ollenkaan (skenaario C), vettä haihtuu vähemmän. Yrityksen pitäisi varautua vesien käsittelyyn kaikissa skenaarioissa, skenaarion A lisäksi myös skenaarioissa B ja C.