Vuosisadan mullistus

Väitöskirjatutkimus tarkastelee Suomen muutosta tasa-arvoiseksi yhteiskunnaksi 1900-luvulla.

tiede
Teksti
Lassi Lapintie

Viime vuosisata oli suurten mullistusten aikaa kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Petri Roikosen tuoreessa tutkimuksessa tarkastellaan Suomen muutosta eriarvoisesta maatalousyhteiskunnasta tasa-arvoiseksi moderniksi hyvinvointivaltioksi. Aineistoina toimivat vero- ja väestötilastot.

Suomi oli 1700-luvulla köyhä ja maatalousvaltainen takapajula, jossa luokkaerot maata omistaneiden ja maattomien välillä olivat ammottavia. Avioliitto oli ensisijaisesti taloudellinen sopimus, jolla vahvistettiin suvun asemaa, ja ammatit periytyivät usein sukupolvelta toiselle.

1800-luvun loppupuolella Suomi eriarvoistui entisestään tuloerojen kasvaessa vähittäisen teollistumisen ja talouskasvun alun myötä. Tasa-arvoistuminen alkoi 1900-luvulla, kuten useissa muissakin länsimaissa.

”Pohjoismaiden kehityskulut näyttävät samantyyppisiltä, kun taas Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa kehitys ei ole ollut yhtä suotuisa sosiaalisen liikkuvuuden kasvulle”, Roikonen kertoo.