Tähän meni Suomelta kahdeksan vuotta – mikä kesti?
YK:n vammaissopimuksen ratifiointi on nyt valmis – tai ainakin melkein.
Viime päivinä on kummasteltu tätä:
Suomi lähettää Pertti Kurikan Nimipäivät euroviisuihin ja ottaa tyytyväisenä vastaan positiivista mediahuomiota: miten suvaitsevainen maa.
Samalla Suomi kuitenkin kuuluu niiden harvojen YK-maiden joukkoon, jotka eivät ole ratifioineet vammaisten henkilöiden oikeuksista tehtyä yleissopimusta. Samaan ryhmään kuuluvat muun muassa Bahama, Bhutan ja Mikronesia. Mutta myös sellaiset maat kuin Hollanti, Irlanti ja Yhdysvallat.
YK hyväksyi sopimuksen vammaisten oikeuksista joulukuussa 2006. Sen tarkoitus on taata vammaisille ”täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet” ja edistää heidän ihmisarvonsa kunnioittamista.
Suomi allekirjoitti sopimuksen maaliskuussa 2007, mutta ratifiointipäätös tuli vasta nyt, 3. maaliskuuta 2015, kun eduskunta hyväksyi sen.
Mihin kului kahdeksan vuotta, lainsäädäntösihteeri Satu Sistonen ulkoministeriöstä?
”Asiat ovat menneet koko ajan eteenpäin. Suomessa pyritään aina siihen, että lainsäädäntö on kunnossa ennen kuin sopimuksiin sitoudutaan. Että pystytään aidosti toteuttamaan ne oikeudet.”
Miten asiat ovat menneet eteenpäin?
”Jo vuonna 2011 tulivat voimaan ensimmäiset lainsäädäntömuutokset, jotka arvioitiin tarpeellisiksi. Ne koskivat kotikuntalakia ja sosiaalihuoltolakia, ja niillä parannettiin vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia valita kotikuntansa.”
”Vuonna 2011 ulkoministeriössä perustettiin myös työryhmä, joka kävi sopimuksen läpi ja tarkisti, mitä vielä pitää tehdä, jotta se voidaan ratifioida. Työryhmä jätti mietintönsä vuoden 2014 alussa, ja se lähti laajalle lausuntokierrokselle.”
Eduskunta hyväksyi nyt sopimuksen. Onko ratifiointi tällä selvä?
”Tässä on nyanssi, joka on poikkeuksellinen. Eduskunnan päätökseen liittyy lausuma, joka edellyttää vielä yhtä lainsäädäntömuutosta: itsemääräämisoikeutta koskevaa lainsäädäntöä tulee muuttaa. Tähän lainsäädäntöön liittyy vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden rajoittaminen tietyissä erityistilanteissa, kuten vaikka ovien sulkeminen.”
”Ratifiointi voidaan tehdä heti kun lainsäädäntömuutos on tehty. Eli käytännössä odotamme tätä.”
Miten ratifiointi käytännössä tapahtuu?
”Itse ratifioimisesta päättää viime vaiheessa tasavallan presidentti. Asiasta laaditaan ratifioimiskirja. Se on paperi, jossa lukee, että Suomi sitoutuu tähän sopimukseen. Ja se viedään ihan fyysisesti YK:n pääsihteerille New Yorkiin.”