Suru siirtyi someen – ”Kun omaiselle toivottaa satoja kertoja ’voimia’, se ei ehkä enää tunnu juuri miltään”

Sosiaalisessa mediassa voi muistaa vainajaa mutta yhteinen suremisen koodisto puuttuu.

kuolema
Teksti
Milka Valtanen

Johanna Sumiala sai tietää vanhan tuttavansa kuolemasta, kun vainajan Facebook-kavereiden kirjoittamat R.I.P.-viestit alkoivat putkahdella palvelun uutisvirtaan.

Vaikka viime tapaamisesta oli lähes parikymmentä vuotta, tutun äkillinen kuolema hätkäytti.

”Minullekin tuli tunne, että jotain on kirjoitettava.”

Media-antropologi Johanna Sumiala on tutkinut kuoleman rituaaleja mediassa. Hänen mukaansa juuri ”lepää rauhassa” ja ”R.I.P.”-toivotukset ovat tyypillisiä tervehdyksiä vainajan sosiaalisen median kanavilla.

Vuodesta 2009 asti kuolleen ihmisen Facebook-profiilisivun on voinut muuttaa muistosivuksi.