Suomi ui lähemmäs Natoa: liittyi vähin äänin kolmeen asehankintaorganisaatioon ainoana sotilasliiton ulkopuolisena maana

Tavoitteena on isot säästöt ja yhteinen aseiden pooli. Toistaiseksi Suomi ei ole lähtenyt mukaan hankintoihin eikä tätä mahdollisuutta aiota käyttää jättimäisessä HX-kaupassa.

asekaupat
Teksti
Jyri Raivio

Naton viimeisin suuri ilmaoperaatio liittyi Libyan sotaan vuonna 2011. Yhdysvaltalaisen Rand Corporationin tutkimuksen mukaan kuusi eurooppalaista Nato-maata ja Yhdysvallat pudotti Libyaan seitsemän kuukauden aikana yhteensä 7 642 täsmäpommia, joista lähes 4 300 laukaistiin eurooppalaisista koneista.

Kun ryske päättyi, paukut olivat lopussa. Natossa huomattiin karulla tavalla, etteivät liittoutuman varastot riittäneet edes rajatun alueellisen konfliktin tarpeisiin, saati sitten sotimiseen suunnilleen samalla tasolla olevaa vihollista (eli Venäjää) vastaan.

Niinpä Nato päätti perustaa organisaation, joka ryhtyisi kriittisen materiaalin yhteishankintoihin. Näin saataisiin suuremmat varastot halvemmilla hinnoilla. Tarpeen tulleen Nato-maa voisi lainata pommeja toisen maan varastoista.

Samaa periaatetta on Natossa sovellettu myös maa- ja merivoimien asehankintoihin. Kaikille kolmelle puolustushaaralle on perustettu omat yhteistyöjärjestelynsä.

Suomi on ainoana Naton ulkopuolisena maana mukana kaikissa kolmessa.