Suomi tukee mittavasti kulttuuriyhdistystä, jonka johdossa on Kremlin asiaa liputtava liikemies
Venäläinen Kulttuuridemokraattinen Liitto on saanut muun muassa Taiteen edistämiskeskukselta avustuksia konserttien ja lastenleirien järjestämiseen.
Liikemies Kyösti Kosloff, 60, tukee vahvasti Kremlin politiikkaa. Samaan aikaan hänen johtamansa Venäläinen Kulttuuridemokraattinen Liitto -yhdistys (VKDL) saa satojen tuhansien eurojen vuosittaiset julkiset tuet Suomessa.
Helsinkiläinen Kosloff on venäläisen emigranttisuvun vesa, joka on asunut pitkään Venäjällä ja opiskellut ekonomiksi Plehanov-instituutissa Moskovassa. Vuodesta 1994 lähtien hän pyöritti Venäjän-kauppaa käynyttä Finersys-yhtiötä, jolla ei viime vuosina ole enää ollut liiketoimintaa.
VKDL:n hallitukseen hän palasi syksyllä 2018, ja vuoden 2020 alussa hänestä tuli yhdistyksen puheenjohtaja. VKDL:llä on viime vuosina ollut noin sata maksavaa jäsentä.
Yhdistys perustettiin sotien jälkeen 1945 voittajavaltioita edustaneen, neuvostoliittolaisten hallitseman valvontakomission tuella. Komissio valvoi Moskovan välirauhansopimuksen toimeenpanoa Suomessa 1944–1947, ja sitä kutsuttiin myös varjohallitukseksi.
Komissio lakkautti ennen sotia toimineet venäläisjärjestöt liian porvarillisina, ja tilalle tuli VKDL. Järjestö ei korostanut poliittista agendaansa, mutta se jakoi kuitenkin venäjänkieliset eri leireihin: osa vieroksui Neuvostoliittoa myötäillyttä toimintaa.
VKDL:n toiminta jatkui Neuvostoliiton kaatumisen jälkeenkin alkuperäisellä nimellään, ja suhde Kremliin näyttää edelleen lämpimältä.
Venäjänkieliseen vähemmistöön kuuluvia on Suomessa jo yli 80 000. Samalla venäjänkielisten kulttuuri-, urheilu-, nuoriso- ja muiden järjestöjen määrä on kasvanut pitkästi yli sadan.
VKDL:n läheisistä väleistä viralliseen Venäjään kertoo se, että yhdistys on yksi harvoista Venäjän Suomen-suurlähetystön kotisivuillaan noteeraamista venäläisyhdistyksistä.
VKDL:n puheenjohtajan Kyösti Kosloffin Kreml-myönteisyydestä on paljon esimerkkejä.
Hän on kertonut pitävänsä Krimin valtausta alueen asukkaiden tahdon mukaisena. Kosloff on myös vieraillut Krimillä valtauksen jälkeen.
Joulukuussa 2017 hän osallistui Donetskin kansantasavallan edustamiskeskus -yhdistyksen pikkujouluihin Helsingissä. Yhdistystä johtaa Kremlin äänekäs puolestapuhuja dosentti Johan Bäckman. Yhdistys esiintyy ”Donetskin kansantasavallan virallisena edustustona” Suomessa.
Kosloffin mukaan yhdistys ei toimi Suomen tai EU:n periaatteiden vastaisesti.
Donetskin kansantasavalta (DNR) on kuitenkin Venäjän tuella Itä-Ukrainassa toimiva separatistialue, ei valtio. Suomen Moskovan-suurlähetystö oikoi jo 2015 Bäckmanin edustustopuheita: DNR:n edustustoa ei yksinkertaisesti voi olla olemassa.
Kosloff allekirjoitti pikkujouluissa kirjeen DNR:n ulkoministeriksi kerrotulle Natalija Jurjevnalle. Kirjeessä hehkutettiin DNR:n ja sen Suomen-edustuston yhteistyötä.
”Olemme valmiit kukin omalla tahollamme tekemään kaikkemme Suomen ja DNR:n hyvien suhteiden kehittämiseksi kulttuurin, talouden, tieteen, koulutuksen, kaupan, tiedonvälityksen, turismin yms. alalla”, kirjeessä todettiin.
Kosloff valittiin marraskuussa 2018 myös Venäjän ylläpitämän Suomen ulkovenäläisten koordinaationeuvoston puheenjohtajaksi.
Neuvosto on toiminut Suomessa vuodesta 2007. Ympäri maailmaa perustetut koordinaationeuvostot ovat tärkeä osa Kremlin globaalia maanmies- ja ulkovenäläistoimintaa, jonka tehtävänä on yrittää pitää maailman kaikki venäjänkieliset Moskovalle myötämielisinä.
Koordinaationeuvostot toimivat Venäjän ulkoministeriön sekä suurlähetystöjen tuella ja alaisuudessa, ja toimintaa johtaa ulkoministeri Sergei Lavrov.
Venäjän suurlähetystö pyysi Kosloffia muodostamaan uuden koordinaationeuvoston Suomeen sen jälkeen, kun aiemmin neuvostoa johtanutta venäläistä pariskuntaa alettiin epäillä avustusrahaepäselvyyksistä.
Pariskunta pyöritti pitkään useita venäläisyhdistyksiä Suomen valtion ja kuntien tukirahoilla. Suomen Kuvalehti kertoi yhdistysten talousepäselvyyksistä syksyllä 2018.
Helsingin poliisi selvitti venäläispariskunnan avustusrahojen käyttöä, mutta syyttäjä teki asiassa myöhemmin syyttämättäjättämispäätöksen. Syynä oli näytön puute kirjanpidon sekavuuden ja puutteellisuuden takia.
Kosloff väittää SK:lle, että koordinaationeuvosto toimii samoin periaattein kuin ulkosuomalaisten asioita ajavan Suomi-Seura ry:n Ulkosuomalaisparlamentti (USP).
”Tällaisen toiminnan tarpeellisuutta on Sauli Niinistökin peräänkuuluttanut.”
USP on 2–3 vuoden välein kokoontuva kansalaisvaikuttamisen foorumi. Sen säännöt on hyväksynyt yli 500 ympäri maailmaa toimivaa erilaista suomalaisyhteisöä. Ne voivat tehdä USP:lle aloitteita ulkosuomalaisten aseman parantamiseksi.
USP:n istuntojen päätökset ovat muun muassa vaikuttaneet siihen, että Suomen kansalaisilla on oikeus kaksoiskansalaisuuteen ja että ulkosuomalaiset voivat osallistua vaaleihin kirjeäänestyksellä.
USP:n taustalla óleva Suomi-Seura saa toiminta-avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä, mutta USP:n toimintaa ei tueta erikseen. Suomen ulkoministeriö tai muut ministeriöt eivät myöskään puutu Suomi-Seuran tai USP:n vastuuhenkilöiden valintaan.
Sen sijaan Venäjän valtion organisoimaa koordinaationeuvostoa ei ole rekisteröity Suomen yhdistysrekisteriin. Neuvoston verkkosivuilta tai Facebookista ei löydy tietoa edes sen puheenjohtajista, saati muista jäsenistä.
USP:n parlamenttisihteeri Sini Castrén sanoo, että USP:tä ja koordinaationeuvostoa ei voi verrata toisiinsa.
”Toimintaamme vapaaehtoisena, maksuttomana ja puoluepoliittisesti sitoutumattomana ulkosuomalaisyhteisöjen foorumina ei millään tavalla voi verrata valtion toisessa maassa ohjailemaan toimintaan.”
”Venäjän puolesta – oikea-aikaisesti ja osuvasti”, siteeraa propagandasivusto Kosloffia.
Marraskuussa 2020 Kosloffin näkemyksiä siteerasi yksi Venäjän hallinnon äänitorvista, Baltija.eu-uutissivusto.
Viron suojelupoliisi on luokitellut sen Venäjän propagandasivustoksi. Baltija.eu:ta johtavaa liikemiestä Aleksander Kornilovia Viron suojelupoliisi puolestaan on kutsunut Venäjän vaikuttaja-agentiksi.
Sivustolla kerrottiin Venäjän ulkoministeriön alaisen Rossotrudnitšestvon johtajan Jevgeni Primakovin järjestämästä lehdistötilaisuudesta.
Baltija.eu kertoi Kosloffin todenneen tilaisuuden yhteydessä seuraavasti:
”Venäjä on tulevaisuuden maa, ja houkuttelevan kuvan luominen Venäjästä ulkomailla yksi Rossotrudnitšestvon tärkeistä toimintalinjoista. Suomen koordinaationeuvosto jatkaa työtä Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen kanssa täydessä yhteistyössä. Venäjän puolesta – oikea-aikaisesti ja osuvasti!”
Rossotrudnitšestvo on vuonna 2008 perustettu Venäjän maanmiesten eli ulkomailla asuvien venäjänkielisten valtiollinen virasto. Se muun muassa ylläpitää Helsingissä Venäjän valtion tiede- ja kulttuurikeskusta, jossa koordinaationeuvosto pitää kokouksiaan.
Rossotrudnitšestvo kertoo tekevänsä humanitääristä työtä ulkomailla. Käytännössä virasto on osa Venäjän valtion informaatiovaikuttamista, ja se tekee yhteistyötä esimerkiksi Rosatom-yhtiön kanssa.
Rosatom on jättimäinen ydinenergiayhtiö, joka on Suomessa mukana Fennovoiman ydinvoimalahankkeessa.
Rosatom järjestää muun toimintansa ohessa myös lasten koulu- ja leiritoimintaa ja pyrkii siten luomaan myönteistä mielikuvaa Venäjästä. Vuonna 2017 Suomessa herätti keskustelua Kalajoen kaupungin suunnitelma koulutusyhteistyöstä Rosatomin kanssa.
Kosloffin johtama VKDL-yhdistys on saanut Suomessa mittavia julkisia tukia.
Tämä käy ilmi esimerkiksi Taiteen edistämiskeskuksen Taiken 2013 julkaisemasta raportista, jossa selvitettiin maahanmuuttajajärjestöjen kulttuuritoimintaan ja rasismin vastaiseen työhön tarkoitettujen tukien saajat vuosina 2004–2012.
VKDL oli toinen kahdesta eniten tukirahaa saaneesta maahanmuuttajien kulttuurijärjestöstä. Tuen hakijoita oli raportin mukaan ollut vuosittain noin 160.
Viime vuosina VKDL on saanut Taikelta veikkausvoittovaroista jaettavia avustuksia konserttien järjestämiseen sekä opetus- ja kulttuuriministeriöltä lasten ja nuorten leiritoimintaan. Viime vuonna näiden avustusten yhteismäärä oli 62 000 euroa.
Lisäksi yhdistys on saanut vuosittain joitakin tuhansia euroja avustuksia esimerkiksi Helsingin kaupungilta musiikkitapahtumien järjestämiseen.
TE-keskukselta yhdistys on saanut työllistämisavustusta noin kymmenen työntekijän palkkoihin. Vuonna 2019 työllistämisavustusten määrä oli yli 175 000 euroa.
VKDL sai lisäksi vuonna 2020 noin 22 000 euroa Valtiokonttorin tukea covid-19-pandemian aiheuttaman liikevaihdon laskun kompensoimiseen.
Yhdistys järjestää vuosittain puolen tusinaa lastenleiriä lähinnä venäjänkielisille lapsille. Lisäksi se järjestää konsertteja ja musiikkitapahtumia kuten Rajaton jazz ja Paloheinä soi -tapahtumia Helsingissä. Yhdistyksen kotisivuilla on kerrottu vuosittain noin 15 tapahtumasta.
Konsertit ja tapahtumat ovat maksullisia. Valtiontukien lisäksi yhdistyksen kuluja katetaan pääsylippu- ja muilla tuloilla, joita esimerkiksi vuonna 2019 kertyi vajaat 50 000 euroa.
Usein esiintyjät ovat Suomessa asuvia venäjänkielisiä, mutta joukossa on myös suomalaisia tai muualta tulleita taiteilijoita.
Yksi hallituksen jäsen pyörittää jazzklubia, joka tuottaa ja järjestää VKDL:n tukemia konsertteja ja myös esiintyy niissä. Kaksi muutakin hallituksen pitkäaikaista muusikkojäsentä on usein esiintynyt VKDL:n konserteissa. Kirjanpitopalvelut VKDL on ostanut edellisen puheenjohtajan Antti Timosen yhden miehen tilitoimistolta.
Taike käsittelee parhaillaan tämän vuoden avustushakemuksia, joista päätetään helmikuun loppuun mennessä. VKDL on hakenut 55 000 euron avustusta.
Erityisasiantuntija Lea Halttusen mukaan Taiken tiedossa ei ole ollut VKDL:n puheenjohtajan aktiivisuus esimerkiksi Suomen koordinaationeuvostossa.
Tällaiset asiat eivät käy ilmi hakemuksista, joiden perusteella Taike myöntää avustuksia. Tarvittaessa hakemuksista on mahdollista pyytää tarkempi lausunto taiteen moninaisuuden toimikunnalta.
”Sen laajempia resursseja meillä ei ole selvittää asioita. Kaikista avustuksista on jälkeenpäin toimitettava Taikelle selvitys”, Halttunen sanoo.
Lisäksi Taike voi tehdä avustuksen saaneissa tahoissa toiminnan ja talouden tarkastuksia. ”Taike perehtyy SK:n esittämien tietojen pohjalta asiaan tarkemmin ja selvittää, onko tällaiseen tarkastukseen aihetta”, hän sanoo.
VKDL:n hallituksen varajäsen ja toiminnanjohtajana työskennellyt Reino Burkland sanoo, että kaikki hallituksen jäsenet eivät ole samaa mieltä Venäjä-näkemyksistä Kosloffin kanssa.
”Minulle on yllätys, jos hän on mukana Donetskin kansantasavaltaan liittyvässä toiminnassa.”
Burkland kertoo jääneensä äskettäin eläkkeelle ja pois yhdistyksen toiminnasta.
Hän sanoo Kosloffin tulleen puheenjohtajaksi, koska tämän edeltäjä Antti Timonen ei halunnut jatkaa. Lisäksi Kosloff oli aiemmin 2000-luvun taitteessa ollut useita vuosia VKDL:n puheenjohtajana. Kosloff oli nyt ainoa puheenjohtajaehdokas.
Timonen ei halua kommentoida VKDL:n asioita.
Timonenkin on osallistunut koordinaationeuvoston toimintaan: syksyllä 2018 hän oli Kosloffin ja muiden henkilöiden ohella uuden koordinaationeuvoston valmistelukomissiossa.
Kosloff sanoo SK:lle, että VKDL käyttää kaikki avustusrahat vain ja ainoastaan hakemuksen perusteissa mainittuihin tarkoituksiin, kuten lapsille suunnattuun korkeatasoiseen kulttuuri- ja liikuntatarjontaan.
”VKDL toimii Suomessa virallisesti ja läpinäkyvästi”, kertoi Kosloff sähköpostitse.
”Toiminnassa ei ole minkäänlaisia poliittisia tai ideologisia lähtökohtia, joita olisi rahoitettu niin sanotusti verovaroin.”
Juttua muokattu 1.3. kello 13.46: Korjattu Taiken avustuksista kertovaa kohtaa. Tuki lasten ja nuorten leiritoimintaan tuli opetus- ja kulttuuriministeriöltä.