Suomi 100 -juhlavuotta ei voi irrottaa politiikasta

PUHEENVUORO: Historia todella on vallan sylissä ja syleilyssä, kirjoittaa Mitjo Vaulasvirta.

Puheenvuoro
Teksti
Mitjo Vaulasvirta

Hallituksen viesti suomalaisille on käynyt selväksi: meidän tulee puhaltaa yhteen hiileen. ”Kaivetaan nyt sisu sekä yhdessä tekemisen ja välittämisen henki”, pääministeri Juha Sipilä vetosi puhuessaan kansakunnalle syyskuussa. Hallitusohjelman pohjana on visio yhdessä rakennetusta Suomesta, jota voimistaa vahva yhteenkuuluvuuden tunne.

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhla ei voisi sattua 2017 hallituksen kannalta parempaan aikaan. Merkkivuoden teema on ”Yhdessä”, ja sen iskulause on ”Yhteinen Suomemme”. Juhlavuodesta vastaa valtioneuvoston kanslian 20 miljoonan euron Suomi 100 -hanke. Sitä valvoo valtuuskunta, jonka puheenjohtaja on Sipilä. Ohjelman suunnittelee pääministerin valtiosihteerin Paula Lehtomäen johtama hallitus.

Historia, kuten emeritusprofessori Seppo Hentilä on todennut, todella on vallan sylissä ja syleilyssä.

 

Sosiologi Lynette Spillman on kirjoittanut, että itsenäisyyden vuosijuhlat sekä heijastavat että vahvistavat yhteenkuuluvuutta. 1900-luvulla ne saivat tärkeän roolin kansallisten identiteettien rakentamisessa. Suomen juhlavuoden teema jatkaa tätä traditiota. Tarina kansasta, joka on yhdessä rakentanut maataan läpi vaikeiden aikojen, korostaa monien suomalaisten käsitystä itsestään. Yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistaminen on ilmoitettu juhlavuoden tärkeimmäksi tavoitteeksi.