Suomesta savuton jo 2030 - tupakointia esittävien elokuvien ikäraja 18 vuoteen?

tupakointi
Teksti
Janne Arola
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Tupakoitsijoiden asema Suomessa on käymässä todella ahtaaksi lähitulevaisuudessa, jos Savuton Suomi -hankkeen kokoaman työryhmän ehdotukset läpäisevät poliittisen seulan.

Tupakkapolitiikan kehittämistyöryhmä ehdottaa uunituoreessa raportissaan tupakoinnin kieltämistä muun muassa bussikatoksissa, uimarannoilla, urheilukentillä, nuorten leireillä sekä kunnallisissa ja valtion rahoittamissa vuokra-asunnoissa.

Lisäksi työryhmä ulottaisi tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttökiellon muihinkin sisätiloihin, mikä poistaisi esimerkiksi työpaikkojen ja ravintoloiden tupakkakopit. Kielto koskisi myös muun muassa nuuskan, sähkötupakan ja vesipiipun käyttöä sisätiloissa.

Yksityisasunnoissa tupakointia työryhmä ei suoraan kieltäisi, mutta se kirjaisi tupakkalakiin kohdan, jonka mukaan asuinkiinteistön omistajan velvollisuutena on “suojella asukkaita sisäilman tupakansavualtistukselta asuinkiinteistön sisätiloissa ja rakennukseen rajoittuvilla ulkoalueilla” eli muun muassa parvekkeilla.

Työryhmä myös antaisi kunnille tupakkalakiin kirjatut valtuudet kieltää tupakointi omistamillaan ja hallinnoimillaan ulkoalueilla, esimerkiksi siis vaikkapa julkisten rakennuksien pihamailla.

Nämä ovat esimerkkejä yli 60 toimenpide-ehdotuksesta, jotka sisältyvät tänään iltapäivällä peruspalveluministeri Susanna Huoviselle (sd) jätettyyn Tupakkapolitiikan uusi aika -raporttiin.

Ehdotuksilla pyritään muun muassa suojelemaan lapsia ja nuoria tupakoinnin haitoilta, puuttumaan tupakan hintaan, säätelemään tupakkatuotteiden koostumusta sekä rajoittamaan niiden myyntiä ja mainontaa.

Savuttomuus jo 17 vuoden päästä?

Suomi on vuonna 2010 asettanut viralliseksi tavoitteekseen kitkeä tupakointi kokonaan vuoteen 2040 mennessä. Kehittämistyöryhmä menee vielä pidemmälle: Sen mukaan välittömästi toimeen ryhtymällä tavoite on mahdollista saavuttaa jo vuonna 2030. Tuolloin tupakoitsijoita olisi maassamme vain 0-2 prosenttia väestöstä.

“Minä uskon, että nykytoimenpiteillä riittävää tupakoinnin vähentymistä ei saada aikaan vuoteen 2030 mennessä. Mutta jos suurin osa näistä (toimenpide-ehdotuksista) otetaan käyttöön, tupakointi vähenee”, toteaa Savuton Suomi -hanketta hallinnoivan Suomen ASH ry:n toiminnanjohtaja Mervi Hara.

“Sitä paitsi tupakointi laskee koko ajan, eikä ole enää trendikästä. Jos uudet sukupolvet saadaan kasvatettua savuttomiksi, on erittäin suuri mahdollisuus, että tavoite saavutetaan.”

Hara kuitenkin myöntää, että lainsäädännön valmistelu vaatii aikaa, eikä hän usko, että kaikkia raportin ehdotuksia otetaan ainakaan heti käyttöön.

Hintaan rajuja korotuksia

Työryhmä nostaisi verotuksen avulla tupakan hinnan “hyvälle eurooppalaiselle tasolle”, mikä tarkoittaisi 7-10 euroa per tupakka-aski. Tämän jälkeen veroja korotettaisiin vuosittain vähintään 1-2 prosenttia kansalaisten ostovoiman kehitystä enemmän, jotta tupakointi kallistuisi suhteellisesti kiihtyvällä tahdilla.

Lisäksi tupakkatuotteille määriteltäisiin minimihinta. Kalleimman ja halvimman tuotteen hintaero saisi olla enimmillään 10 prosenttia kalleimman tuotteen hinnasta.

Irtotupakan vero puolestaan määriteltäisiin niin, että yhden käärittävän irtotupakan hinnaksi tulisi sama kuin yhden tupakka-askissa olevan savukkeen hinta.

Raportissa puututaan voimakkaasti myös alaikäisten tupakointiin. Työryhmä muun muassa haluaisi tupakkalain määräävän seuraamuksia, jos alaikäinen pitää hallussaan tupakkaa. Samalla lasten ja nuorten kanssa toimiville viranomaisille – myös opettajille – annettaisiin mahdollisuus tarkastaa, onko alle 18-vuotiaalla lapsella hallussaan tupakkatuotteita.

Työryhmä muuttaisi tupakkalakia niin, että siinä “velvoitettaisiin valmistamaan tupakkatuotteet siten, ettei niistä aiheudu elimistöön riippuvuutta aiheuttavia ja ylläpitäviä korkeita nikotiinipitoisuuksia”. Tämä tarkoittaisi, että muun muassa tupakkatuotteiden happamuutta ja makua säätelevien aineiden, kuten sokerin ja mentolin, lisääminen tupakkatuotteisiin kiellettäisiin.

Myös uusien tupakkatuotteiden maahantuonti kiellettäisiin.

“Esimerkiksi tällä hetkellä markkinoilla ei ole nikotiinitikkuja tai -geeliä. Niitä ei jatkossakaan saisi tuoda”, Hara valaisee.

Tupakkayhtiöt haittojen maksajiksi

Työryhmä visioi myös “julkisoikeudellisen vakuutusjärjestelmän” perustamista. Sen avulla tupakkatuotteiden valmistajat, edustajat ja maahantuojat velvoitettaisiin maksamaan vakuutusmaksuja, joilla korvataan kunnille nikotiiniriippuvuudesta aiheutuvien sairauksien hoitoa ja vieroitusta.

Tupakkatuotteiden myyntiin työryhmä puuttuisi rankalla kädellä. Se esimerkiksi ehdottaa tupakkatuotteiden internet- ja tax-free-myynnin lopettamista kokonaan sekä vähittäismyyntipaikkojen vähentämistä niin, että vuoteen 2020 mennessä Suomessa olisi vain noin 500 tupakkatuotteiden myyntipaikkaa. Myynti muuttuisi myös luvanvaraiseksi, jos ehdotukset menevät läpi.

Jo aiemmin julkisuudessa olleista ehdotuksista työryhmä ehdottaa tupakka-askien yhdenmukaistamista sekä sitä, että askien pinnasta vähintään 90 prosenttia peitettäisiin terveysvaroituksilla.

Varsinainen keskustelunherättäjä lienee työryhmän ehdotus, jonka mukaan “tupakkatuotteita, tupakan jäljitelmiä, vastikkeita sekä tupakointikohtauksia ja tupakointia esittävät elokuvat ja kuvatallenteet merkitään kielletyiksi alaikäisiltä 18 vuoden ikärajalla”.

Säädös ei kuitenkaan koskisi elokuvia, jotka selkeästi esittävät tupakoinnin terveysvaaroja tai “jos niissä esitetään historiallisen henkilön tupakointia luonnollisessa yhteydessä”.

Kaikki alkoi Paavo Lipposen ideasta

Kehittämistyöryhmän puheenjohtaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska pitää tupakointia “kiistatta väestömme suurimpana yksittäisenä terveysriskinä”. Hänen mukaansa joka toinen tupakoitsija kuolee ennenaikaisesti tupakoinnista aiheutuviin sairauksiin.

“Tupakkaan kuolleiden määrä on pelkkä jäävuoren huippu, koska se ei kuvasta tupakoitsijoiden muuta väestöä huomattavasti suurempaa sairastuvuutta lukuisiin tauteihin”, hän totesi raportin luovutustilaisuudessa lehdistötiedotteen mukaan.

Savuton Suomi -hanke sai alkunsa vuonna 2006, kun silloinen eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sd) heitti Lahdessa järjestetyillä Tupakka ja terveys -päivillä ilmoille vision savuttomasta Suomesta.

Lipposen idea synnytti verkoston, jossa on mukana kattava joukko terveyttä edistäviä yhdistyksiä ja organisaatioita. Verkoston puheenjohtajana toimii professori Kari Reijula.

Verkoston aikaansaannoksia ovat muun muassa Savuton kunta, Savuton työpaikka ja Savuton oppilaitos -hankkeet.