Suomessa on joko hyväksyttävä, että kurjuus lisääntyy – tai sitten on jaettava julkisia resursseja uudelleen
Suomi jaksoi ensimmäiset sata vuotta pyrkiä siihen, että kaikilla olisi hyvä elämä. Nyt hyvinvoinnin huippuvuodet ovat takana. Tässä tilanteessa on joko todettava, että kurjuus yleistyy juhlapuheista huolimatta, tai sitten on jaettava julkisia resursseja uudelleen, kirjoittaa Karina Jutila.
Suomen Kuvalehti kokeilee uutta koneääntä. Jos haluat, voit antaa palautetta äänen laadusta täältä.
Teksti on julkaistu alun perin Kanava-lehden numerossa 4/2023. Suomen Kuvalehti julkaisee Kanavassa julkaistuja tekstejä verkossa.
RUNSAAT sata vuotta sitten Suomi ponnisti itsenäiseksi Venäjän vallan alta. Silloin joukko edistyksellisiä ihmisiä mietti, miten uutta valtiota hallittaisiin, miten maa vaurastuisi ja miten kansalaisille saataisiin säällinen elämä. Konflikteja koettiin, mutta tilannetajua oli: epäonnistuminen yhteishengen ja yhteiskunnan rakentamisessa tarkoittaisi ajautumista jälleen osaksi naapuria.
Suomesta tuli pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, jossa luottamuspääoma oli korkea, kansantalous vahva, palvelut kattavia ja ihmiset onnellisia. Päättäjät ja kansa onnistuivat.