Koulutusviennissä painaa raha
Suomessa koulutusvientiä pidetään ensisijaisesti liiketoimintana, josta ulkomainen taho maksaa. Selkeitä yhteisiä laatuvaatimuksia ja kattavia tilastoja ei ole.
Suomalaisessa keskustelussa koulutusviennistä korostuu kaupallinen menestys, sanoo Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Oshie Nishimura-Sahi.
Lähestymistapa on erilainen kuin esimerkiksi Japanissa, jossa Nishimura-Sahin mukaan moni ei mielellään edes puhu viennistä. Koulutusvienti nähdään ennemmin kansainväliseksi yhteistyöksi ja yhdessä oppimiseksi.
Ero näkyy jo Japanin valtakunnallisen koulutusvientiprojektin EDU-Portin nimessä.
”Projektin nimi on nimenomaan EDU-Port eikä -Export. Siinä yritetään välttää kaupallinen maku”, Nishimura-Sahi kertoo.