Suomen uusi agenttilaki: Kustannuksista ei hajuakaan – Ruotsi panostaa 100 miljoonaa
Uutisanalyysi: Tiedustelulaki panee budjetit uusiksi.
Tiedustelulainsäädäntöä valmistellaan kovalla tohinalla. Terrorismin uhka Euroopassa on noussut ja tiedustelutietoa eri maiden välillä tarvitaan poliisin ja puolustusvoimien mielestä yhä enemmän ja pikaisesti.
”Ystävien” apuun ei voi tuudittautua, pitää olla riittävät omat resurssit ja toimiva lainsäädäntö. Suomen tiedustelun lainsäädäntöä onkin pidetty heikkona ja kritiikkiä on kuultu esimerkiksi tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja suojelupoliisin päällikön Antti Pelttarin suusta.
Nyt oikeusministeriö, puolustusministeriö ja sisäministeriö valmistelevat tiedustelulainsäädäntöä kukin tahoillansa, omista näkökulmistaan tiiviisti kuitenkin yhteistyötä tehden.
Prosessi lähti liikkeelle jo joulukuussa 2013, kun puolustusministeriö asetti työryhmän kehittämään lainsäädäntöä kybertoimintaympäristön uhkista. Tämä ”keskustelunavaus” sai noin vuosi sitten kritiikkiä, sillä pelättiin, että kansalaisten urkinta lisääntyy.
Nyt on toinen ääni kellossa.
