Suomen Nato-jäsenyys – jo kaksi vuosikymmentä ”ei juuri nyt”

Aika edes Natosta keskustelemiselle on ollut väärä jo yli 20 vuotta.

Brysselissä päästiin todistamaan syksyllä 1992 erikoista näytelmää.

Suomi oli edellisenä keväänä jättänyt EU-jäsenhakemuksen, ja lokakuussa presidentti Mauno Koivisto lensi tekemään uutta ehdokasmaata tunnetuksi unionin  – tai silloin vielä Euroopan yhteisön – johtajille.

Matkan ohjelmaan oli sovitettu myös tapaaminen Naton pääsihteerin, saksalaisen Manfred Wörnerin kanssa. Sen järjestelyt aiheuttivat päänvaivaa, sillä Suomessa ei vielä pidetty sopivana, että puolueettoman maan päämies olisi vieraillut sotilasliiton päämajassa.

Lopulta Wörner tuli avustajiensa kanssa Koiviston majapaikkaan Brysselissä. Sielläkin tapaamisesta yritettiin riisua kaikki virallisuus. Ulkoministeriön mukaan kysymyksessä oli pelkkä kohteliaisuuskäynti, joka tuli Koiviston matkaohjelmaan, koska presidentiltä ei ollut Helsingissä edellisenä kesänä järjestetyssä Etykin huippukokouksessa löytynyt aikaa Wörnerille.

Kaikkien vähättely-yritysten päätteeksi suomalaiset julkistivat tapaamiseen liittyneen virallisen tiedotteen. Sen mukaan hallitus ei pitänyt keskustelua ”Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä” vielä ajankohtaisena.