Akut valtion mieleen
Valtiosta tuli yllättäen kaivosyhtiö Keliberin suurin omistaja neljänneksen osuudella.
Suomea on puraissut hype, akkuteollisuushype. Valtion kaivosyhtiö Terrafame kertoi lokakuussa 2018 noin 240 miljoonan euron investointipäätöksestä, joka tähtää akkukemikaalien tuotantoon Sotkamossa vuoden 2021 alussa.
Toinen hieman pienemmän kokoluokan projekti sijaitsee Keski-Pohjanmaalla, Kaustisella. Kaivosyhtiö Keliber pyrkii tuottamaan litiumkemikaaleja niin, että tuotanto olisi käynnissä 2021.
Molemmat hankkeet niin Sotkamossa kuin Kaustisellakin ovat vahvasti valtiovetoisia.
Keliberin suurimmaksi osakkeenomistajaksi on noussut helmikuussa 2019 hieman yllättäen valtion omistama osakeyhtiö Suomen Malmijalostus Oy.
Valtio omistaa Keliberin osakekannasta noin neljänneksen ja se on maksanut osuudestaan 10,5 miljoonaa euroa. Yhtiön markkina-arvoksi voidaan laskea valtion omistusosuuden perusteella noin 42 miljoonaa euroa. Muita merkittäviä omistajia ovat norjalainen Nordic Mining ASA, Mine Invest ja pohjanmaalainen miljonääri ja elektroniikkayhtiö Scanfilin perustaja Jorma Takanen.
SUOMEN Malmijalostus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön omistajaohjaukseen.
Se on omistajaohjauksesta vastaavan elinkeinoministerin Mika Lintilän (kesk) otteessa. Lintiläkin on kotoisin Keski-Pohjanmaalta, Toholammilta.
Vaikuttiko kotiseutusympatia siihen, että ministeri suhtautuu myönteisesti Keliber-hankkeeseen?
”Malmijalostus on itsenäisesti päättänyt sijoituksesta oman strategiansa ja analyysinsä pohjalta”, Lintilä sanoo.
Ministeri ei ota kantaa siihen, aikooko valtio rahoittaa Keliberiä lisää, jos hanke sitä vaatisi. Litiumhanke on ollut vireillä parikymmentä vuotta, aktiivisesti vuodesta 1999 alkaen.
”Suomen Malmijalostus arvioi asiaa sijoitustoimintansa lähtökohdista.”
Keliberiä on tuettu valtion toimesta useita kertoja: 2010–2018 yhtiö on saanut avustuksia Tekesiltä eli nykyiseltä Business Finlandilta noin 470 000 euroa ja korollista lainaa kaksi miljoonaa euroa.
Keliberin toimitusjohtajan Pertti Lambergin mukaan avustukset on käytetty pääosin tutkimuksiin ja malminetsintämenetelmien kehittämiseen. Varsinaiseen etsintätyöhön kuten kairauksiin avustuseuroja ei ole käytetty.
VALTIO luottaa vahvasti Keliberiin.
Akkuteollisuuden uskotaan tuovan ratkaisuja ilmastopäästöjen vähentämiseen. Samalla toivotaan, että kansantalouteen syntyy työpaikkoja ja vientieuroja.
Työpaikkoja toimiva kaivos toisi Keski-Pohjanmaalle noin 150. Nykyarvion mukaan litiumkaivoksen elinkaari olisi 13 vuotta.
Keliberin tekemät uudet kannattavuuslaskelmat ovat myös myönteiset: vuosituotanto riittäisi arviolta 200 000–250 000 sähköauton tarpeisiin.
Tuotannon aloittaminen vuonna 2021 edellyttää kuitenkin käytännön toimenpiteitä.
Rakentaminen tulisi aloittaa vielä tämän vuoden aikana. Ennen sitä täytyisi saada ympäristölupa ja rahoitus. Rahaa pitäisi löytyä eri lähteistä yli 300 miljoonaa euroa.
Maailmanlaajuinen poliittinen innostus sähköautoihin on kuitenkin kovalla tasolla, mikä panee myös sijoittajat pohtimaan hankkeiden mahdollisuuksia.