Suomen Kuvalehti tulevaisuutta ennustamassa – 100 vuoden lehdet nyt netissä

Vuonna 1964 SK lyttäsi Beatlesin ohimeneväksi parin vuoden villitykseksi.

#SK100
Teksti
Tuomas Pulsa
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

“Ennustaminen on vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden ennustaminen”, totesi aikanaan Ahti Karjalainen. Saman huomaa myös tutustuessaan Suomen Kuvalehden juuri avattuun, koko lehden historian kattavaan digitaaliseen arkistoon. Tulevaisuuden povaajia on riittänyt, eikä tehtävän haasteellisuus ole häirinnyt.

Ennustaminen aloitettiin tammikuussa 1917. Tuolloin visioitiin Englannin kanaalin ja Beringinsalmen alittavia tunneleita, joiden avulla avautuisi suora junayhteys Lontoosta New Yorkiin. Kanaalitunneli valmistui lopulta vuonna 1994. Beringinsalmen alitusta odottelemme edelleen.

Vuonna 1923 haaveiltiin avaruuslennoista. Jutun mukaan insinööritaito saattaisi tähän ”päätähuimaavaan valloitukseen” kenties jo pystyä. Kulkuvälineenä olisi alus, jonka voimanlähteenä toimisivat useat peräkkäiset ”tykinlaukaukset”. Tiellä oli enää yksi pieni mutta: miten lentäjä saataisiin ehjänä takaisin maan pinnalle?

Lopulta tämäkin selvitettiin. Huhtikuussa 1961 SK raportoi, miten Juri Gagarinista tuli ensimmäinen ihminen avaruudessa.

Vallankumousta on ennustettu myös energiantuotantoon. Ajatus ydinvoimasta esiteltiin SK:ssa vuonna 1923. Jutun mukaan atomin halkeamisesta saatava energia kuljettaisi tulevaisuudessa junia ja laivoja sekä tuottaisi sähkövirtaa ”lukemattomiin muihin tarkoituksiin”.

Hehkutus taisi saada toimituksen katumapäälle, sillä jo seuraavassa numerossa hurjimmista visioista peruuteltiin: ”Ehkäpä kestää vielä vuosisatoja, ennen kuin tarvittava keksintö tehdään.”

 

Politiikka on myös innoittanut ennustajia. Vuonna 1966 Suomen Kuvalehti esitteli tuolloin vielä suhteellisen tuntemattoman Mauno Koiviston. Sdp:n puheenjohtajaa nuoresta turkulaisesta ei SK:n mukaan tulisi, tasavallan presidentti sen sijaan ehkä. Ennustus toteutui vuonna 1982.

Tuolloin presidentin valitsivat valitsijamiehet, vaikka SK oli jo vuonna 1956 julistanut presidentin vaalitavan aikansa eläneeksi. Suoraan kansanvaaliin siirryttiin lopulta vasta vuonna 1994.

Jos politiikan saralla ennustukset ovatkin osin onnistuneet, samaa ei voi sanoa musiikista. Vuonna 1964 SK lyttäsi Beatlesin ohimeneväksi parin vuoden villitykseksi.

Urheilufanit varmasti toivoisivat samaa virhemarginaalia vuoden 1971 ennustukselle suomalaisen jalkapallon tulevaisuudesta: ”Kansainväliselle huipputasolle meillä ei ole mitään asiaa.”

 

Useimmiten SK:n ennustukset ovat olleet vaaratonta toiveajattelua tai valistuneita arvauksia. Jälkiviisaasti voi sanoa, että joskus journalistisen hyvän tavan raja on kuitenkin ylitetty.

Vuonna 1939 SK antoi äänen 82-vuotiaalle loviisalaismiehelle, jonka ennustukset pohjasivat hänen omien sanojensa mukaan jumalalliseen ilmoitukseen. Tehtäväkseen mies ilmoitti Adolf Hitlerin auttamisen.

Mies kertoi maailmansodan alkavan vuonna 1943 ja maanjäristyksen tuhoavan Lontoon ja Hullin kaupungit lokakuussa 1939.

Maanjäristys jäi väliin. Maailmansota sen sijaan alkoi jo muutaman viikon kuluttua jutun julkaisusta. Olisikohan tässä ollut oikaisun paikka?

 

Suomen Kuvalehden digitaalista arkistoa pääsevät käyttämään kaikki lehden digipalvelun tilaajat. Palvelun voi tilata esimerkiksi täältä.