Suomalaisten usko tieteeseen on entisestään vahvistunut – ”Kansa luottaa enemmän kuin päättäjät”

Tieteellä on arvovaltaa, eivätkä tieteen kriisit eivät ole syöneet suomalaisten luottamusta tutkimustietoon.

ilmastonmuutos
Teksti
Inkeri Koskinen
Kuvitus
Outi Kainiemi

Ehkä ajankohta oli valittu onnettomasti. Suomalaisten luottamusta tieteeseen mittaava Tiedebarometri ilmestyi marraskuun alussa – samana päivänä, kun Donald Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi. Ymmärrettävästi barometrin tiedot jäivät vähälle huomiolle.

Jo kuudetta kertaa ilmestyneen mittauksen perusteella suomalaiset luottavat kansana tieteeseen entistäkin vankemmin. Tänä vuonna luottamuksen vahvistuminen yllätti tiedeväen.

Kansainvälinen media on toistanut väitettä, että elämme totuuden jälkeistä aikaa. Ihmiset ovat valmiita uskomaan, että Barack Obama on muslimi tai että Ukrainassa ei ole Venäjän sotilaita. Politiikassa voi esittää perättömiä väitteitä, eikä kiinni jäämisestä koidu väittäjälle haittaa. Tiedon ja tieteen yhteiskunnallinen merkitys olisi siis vähentynyt.

Helsingin yliopiston kansleri Thomas Wilhelmsson toteaa, että muutoksen merkkejä on ollut havaittavissa Suomessakin: ”Siksi odotin huolestuneena uutta Tiedebarometria ja olen hyvin tyytyväinen siitä, että mittauksen mukaan suomalaisten luottamus tieteeseen on edelleen erittäin korkeata tasoa. Luottamus on ehkä yllättäen jopa kasvanut.”

Tutkijakunta on Suomessa tottunut nauttimaan sekä kansan että päätöksentekijöiden luottamusta. Nyt päättäjien suhtautuminen on muuttunut, tutkimuksen sekä koulutuksen rahoitusta leikataan ja ministerit esittävät letkautuksia kaiken maailman dosenteista.