Suomalaisnuoria kaivataan EU-uralle – töitä on muillekin kuin kääntäjille ja poliitikoille
Korkeisiin virkanimityksiin liittyvät lehmänkaupat syövät alalle päässeiden motivaatiota, sanoo Heidi Hautala.
Suomalaisten saaminen EU-virkoihin on huolettanut päättäjiä jo pitkään. Monet osaajat, jotka lähtivät unionin tehtäviin noin 25 vuotta sitten eli juuri Suomen liityttyä unioniin, ovat joko palanneet kotimaahan tai jäämässä eläkkeelle.
Uusin harmituksen aihe on nuorten hiipuva kiinnostus kansainväliselle uralle. Näyttää siltä, että mielikuva EU:sta byrokratian kehtona ja poliittisten pelien kenttänä vierastuttaa uutta sukupolvea.
”Olen käynyt yliopistoissa puhumassa opiskelijoille EU-mahdollisuuksista. Usein he kysyvät ensimmäisenä, onko siellä Brysselissä töitä muille kuin kääntäjille ja poliitikoille”, sanoo EU:n henkilöstövalintatoimiston Epson johtaja Minna Vuorio.
Hän oikoo harhakuvaa muistuttamalla, että moninaisten alojen kilpailuja on yli 20 erilaista.