Suomalaiset pitävät kiinni matkailusta: ulkomaanmatkat kasvavat kotimaan lomailua vahvemmin
Suomeen suuntautuva matkailu kukoistaa Lapissa. Silti kannattavuus on matkailualalla laskenut.
4
MIN
Suomalaiset tinkivät alavireisessä taloustilanteessa kulutuksesta, mutta matkailusta pidetään kiinni.
Syyskuussa ulkomaan vapaa-ajanmatkoja tehtiin noin 0,6 miljoonaa, mikä on viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin.
Yöpymisen sisältäneiden kotimaan vapaa-ajanmatkojen määrä kasvoi Tilastokeskuksen mukaan syyskuussa noin kahteen miljoonaan kertaan. Kasvua edellisvuodesta oli reilu kymmenys.
Ulkomaanmatkat pitenivät vuodentakaiseen verrattuna keskimäärin kahdella yöllä. Trendi on koko vuodelta nouseva.
Suomen matkailualan liitto Smalin toimitusjohtajan Heli Mäki-Fräntin mukaan suunta on oikea, mutta liian hidas.
Viime vuonna liikevaihdot jäivät pienemmiksi kuin tänä vuonna, mutta pandemian aikaisen kulukuurin läpikäyneissä yrityksissä henkilöstökulut olivat silloin matalammat ja katteet kohdillaan.
Matkailuala odotti hyvän viime vuoden jälkeen parempaa kehitystä ja investoi muun muassa henkilökuntaan.
”Nyt kuitenkin odotuksista on jääty ja kannattavuus on yrityksissä heikentynyt”, Mäki-Fränti sanoo.
Matkailuala ei muutenkaan näe yhtä positiivista kehitystä kuin Tilastokeskuksen luvuista voisi päätellä.
Esimerkiksi lentolippujen myynti toimistojen kautta laski vielä tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla 3,4 prosenttia viime vuodesta. Vuodesta 2019 takapakkia on tullut 38 prosenttia, Mäki-Fränti kertoo.
”Suoraan sanottuna Suomen matkailuala elpyy Euroopassa kaikkein hitaimmin.”
Suomen taloudesta on saanut viime vuodet etsiä positiivisia merkkejä.
Viimeisimmät luvut työllisyyden kehittymisestä lokakuulta olivat pysäyttäviä, sillä ne olivat jopa huonommat kuin koronapandemian aikaan. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyysaste oli 8,1 prosenttia.
Suomen Pankki arvioi talouden supistuvan tänä vuonna 0,5 prosenttia. Valtiovarainministeriö ennustaa puolestaan bruttokansantuotteen laskevan 0,3 prosenttia.
Ministeriö on arvioinut, että julkisiin menoihin kohdistuvat säästöt ja verojen korotus hidastavat kotimaisen kysynnän kasvua ja nostavat hintoja. Tuoreessa ennusteessaan se odottaa yksityisen kulutuksen hieman laskevan tänä vuonna.
Matkailuala peittoaa silti kuluttamisessa yleisen trendin.
”Siihen ei tosin paljoa tarvita”, sanoo Lapland Hotelsin toimitusjohtaja Ari Vuorentausta.
Suomeen suuntautuva matkustus on kehittynyt Finavian mukaan hitaammin kuin muualla Euroopassa ja esimerkiksi lentoliikenne kasvaa yhä muuta Eurooppaa hitaammin.
”Muut Pohjoismaat ovat maahan suuntautuneessa matkailussa ylittäneet jo vuoden 2019 tason, mutta Suomessa olemme vielä olleet tänä vuonna lokakuuhun mennessä yli 10 prosenttia siitä jäljessä”, Mäki-Fränti sanoo.
Nyt talvisesongista odotetaan erityisesti Lapissa vilkasta. Siellä ennustetaan vihdoin pandemiaa edeltävien lukujen ylittämistä.
Rovaniemelle on lentoja joulukuun ja helmikuun aikana ulkomailta keskimäärin sata kappaletta viikossa. Määrä on kasvanut liki puolella viime vuodesta. Tärkeimmät lähtömaat ovat Visit Finlandin mukaan Saksa, Ranska, Espanja sekä Englanti. Ivaloon lennetään viikossa yhdeksän kertaa ja Kittilään 35, erityisesti Saksasta, Englannista, Sveitsistä ja Ranskasta.
Talvisesongin osalta Lapin kapasiteetti on jo hyvin lähellä pandemiaa edeltävää talvea.
Lapin matkailua kasvattavat nyt erityisesti ulkomaiset omatoimimatkalaiset.
Suhteessa kotimaisiin matkailijoihin Lapissa on vastedes yhä enemmän ulkomaisia turisteja. Vuorentausta kertoo, että alkuvuoden ajalta kotimaisten matkailijoiden määrä on koko Lapin alueella laskenut kymmenen prosenttia.
”Sen sijaan ulkomaisten matkalaisten määrä on kasvanut alkuvuodesta Lapissa yli 20 prosenttia.”
Kohoavat kustannukset ovat kasvattamassa eroa ensi vuonna yhä isommaksi.
”Kotimainen kysyntä heikkeni toistaiseksi pysyvästi viime kevättalven lakkojen jälkeen. Luottamus yhteiskuntaan tuntuu menneen. Uusien poliittisten päätösten seuraukset näemme matkailualalla viimeistään, kun se tukeutuu enemmän kotimaiseen kysyntään ensi helmikuun puolivälistä alkaen”, Vuorentausta arvioi.
Elpyvän matkailualan suotuisaa kehitystä uhkaa erityisesti nouseva arvonlisäverokanta, joka kohoaa ensi vuonna 14 prosenttiin muun muassa majoituksissa, kuljetuksissa ja viihde- sekä kulttuuripalveluissa.
Korotuspaineita on alalla ollut myös muuten ja niitä on jo viety hintoihin, Mäki-Fränti kertoo.
”Nouseva alv ei ainakaan tule laskemaan suomalaisten matkailusta maksamaa hintaa tai parantamaan alan yritysten tilannetta.”
Vuorentaustan mukaan hintakilpailu kiristyy erityisesti Ruotsin kanssa.
”Olemme häviämässä hintakilpailukyvyn Ruotsille ja se näkyy jo nyt, kun paineita korottaa hintoja on veron lisäksi monessa muussakin kohdassa: vuokrat, raaka-aineet, palkat.”
Vuorentausta ei ole ilahtunut viimeaikaisista poliittisista päätöksistä.
”Halutaanko, että matkailu Suomeen on vientituote, vai onko suomalainen matkailija se vientituote?”